Olen yrittänyt turhaan etsiä Helsingin Sanomista sympaattista pientä kertomusta siitä, kun parikymmentä yhtiön huolella pikkaamaa bloggaria oli kutsuttu yritysvierailulle taloon, jonka nimeksi ehdotin aikoinaan "kuka-heittää-ensimmäisen-kiven". Myönnän että kaksoistornien tapahtumien jälkeen tuo nimi olisi ollut yhtä huono kuin pizzalistalla "Frutti di Tiberi".
Mutta ei ole juttuakaan näkynyt, enkä siis tiedä, ketkä kaikki siellä olivat. Ehkä se ei ole uutisen arvoinen asia. Läpinäkyvyyden lasitalon kannalta eniten huolestuttaa se, että talon emäntä ei ole asiasta omassa harvoin päivittyvässä blogissaan maininnut sanallakaan. Asiasta auenneet osallistujat ovat silti muistuttaneet linkata emännän blogiin varsin kiitettävästi. Siinä mielessä kaikki on siis ennallaan.
Kyse on päällisin puolin tyypillisestä "kunnanjohtajaesittelystä". Paitsi että tätä nimenomaista kuntaa tavataan sanoa imperiumiksi. Kunnalla on jäseniä, valtiolla kansalaisia ja imperiumilla alamaisia.
"Ei näissä esityksissä sinänsä mitään mullistavaa uutta ollut. Keskustelua ne kuitenkin herättivät, varsinkin jatkoseminaarissa Paino-baarissa, jonne illan isännät ja emännät eivät enää jatkaneet", Kari Haakana sanoo hajahuomioissaan. Yhteisiä julkilausumia ei kuitenkaan annettu.
Journalistina Haakana on tietysti konsernin miehiä jo työpaikkansa puolesta: "[...] voi olla, että idea HS.fi:stä yhteisöllisyyden rakentajana voi olla joillekin ihmisille huonosti sulava. Että pitääkö teidän tämäkin tehdä, eikö yhteisöllisyys voisi rakentua työkaluilla, jotka yhteisöllisyyttä halajavat itse ottavat käyttöön ja rakentavat. Mihin voi vastata että tietenkin voi rakentua ja rakentakaa vaan. Eihän sitä HS:n hakukonetta tarvitse blogiaan päästää kurkkimaan eikä blogia ole pakko liittää Sanoma Digitalin (joka, ihan nyt näin selvyyden vuoksi, ei ole sama asia kuin HS; itse asiassa Sanoma Digital on eri yhtiö kuin Sanoma Oy, jossa HS vaikuttaa) Blogilista.fi-palveluun."
Kun ottaa huomioon, että kutsujana toimi HS, ei tätä "eri yhtiö"-luonnetta tässä yhteydessä oikein arkijärjellä tavoita. Mieliä taivutellaan suopeiksi blogilistan yrityskaupoille, mutta mihin muuhun, kukaan ei tarkkaan tiedä. Vastaavia tilaisuuksia, joissa näkemyksiä täsmennetään, on varmaankin tulossa jo lähiaikoina.
Hs.fi bloggarien yhteisöllisyyden rakentajana on kuitenkin vielä enemmän kuin "Frutti di Tiberi" pizzalistalla. Bloggariluonne kun on enemmän mediakritiikkiä kuin perässähiihtoa. Mutta ehkä olen väärässä ja ylpeä siitä.
Medis näyttää tajunneen sen selkeimmin: "Kun ei kerran aina niitä heikkoja signaaleja tajua, niin pitää puhua vahvoista. Nyt kun HS:fi on kutsunut tärkeimmät bloggaajat kokoukseen niin on varmaan aika julistaa bloggauksen kuolema. Väitän että pelkästään tällaisen kokouksen pitäminen jo tappaa koko lajin." Blogistanin syysmasennuksen, sukupolvenvaihdoksen ja naamakirjallisen mediamurroksen aikana tämä on tietysti uhka.
Sujuvasanaisista bloggareista erityisesti Saara on ollut ärhäkkä yritysvierailuntapaus-analyysissaan: "Ärsytykseni puolestaan johtui siitä, että asioihin oli herätty vasta jälkijunassa, ja siitä, että kysymyksiä oli jätetty kysymättä ja että jälkeen päin on ajateltu heittää täyslaidallisia, muttei paikan päällä tietenkään. Lisäksi tänään erityisesti on ärsyttänyt se, että noita karkeloraportteja ei ilmeisimmin olisi saanut kritisoida. Kun et itse kerran ole tullut kutsutuksi, niin pidäpä turpasi kiinni tai minä kerron kaikille, kuinka kateellinen olet [...]"
Saaran monipolvisessa analyysissa puhutaan paljon rahasta.
On tietysti hauskaa miettiä, mitä raha merkitsee yksittäiselle bloggarille, mitä SanomaWSOY-konsernille.
Mitäkö mieltä minä olen? Tietysti samaa kuin iMitvit, jos siitä nyt joku saa selvää.