Keikkaa pukkaa

Jääkäriliike täyttää sata vuotta. YLE:n Etelä-Pohjanmaan toimitus kiinnostui Jääkärin morsian -elokuvan sensuurista ja pirautti minulle: tiivistelmäkin jutusta löytyy:KLIKKAA TÄTÄ

Radiohaastattelun klippi on taas tässä: Radiohaastatteluun

Olin männä päivänä myös puhelimen päässä DNA-sukututkimusaiheesta Tiedetiistai-ohjelmassa, joka löytyy sekin Ylen Areenasta: Sukututkimusta

Että olkaapa hyvä.

Mikko Pielaa Orionissa keskiviikkona klo 17

DOKUMENTIN YTIMESSÄ 78-79

Dokumenttielokuva häviämäisillään olevasta sukukansastamme liiviläisistä • alustavat ohjaaja Mikko Piela sekä Ilkka Kippola ja Jari Sedergren.

 

Viimeiset liiviläiset? (1995) on elokuvakriitikosta ohjaajan puikkoihin siirtyneen Mikko Pielan Latvian Kuurinmaalla toukokuussa 1994 kuvattu dokumenttielokuva häviämäisillään olevasta sukukansastamme liiviläisistä. Suomalais-ugrilaista liivin kieltä puhuu Latviassa äidinkielenään enää 13 ihmistä. Nyt viimeinen liiviläinen on mennyt, sillä hän kuoli Kanadassa kesällä 2013. Hänestä elokuvantekijällä ei ollut tuolloin tietoa. Pienen kansan viimeisten edustajien elämäntarinoissa heijastuu 1900-luvun traaginen historia.

Mikko Pielan elokuva sukupuuttoon suistuvasta sukukansastamme kuvattiin Latvian Kuurinmaalla toukokuussa 1994. Dokumentti oli rahoituksesta taistelleen Pielan kolmas, mutta ensimmäinen täysmittainen raskaan sarjan dokumentti.

Rautaportit suomalaissukuisten kansojen pariin avautuivat kameroille perestroikan myötä ja viimeistään Neuvostoliiton liitosten ratkettua. Ohjaaja Piela, kuvaaja Pekka Aine ja äänittäjä Timo Linnasalo kiersivät Liivinrannan kyliä samoihin aikoihin kuin Lasse Naukkarinen kuvasryhmineen Vienan - Karjalan runokylien rippeitä. Tuloksia siitäkin syntyi eli kuulu massiividokumenttien sarja Sukupolvien muisti. Ennen näitä nähtiin reportaaseja rajantakaisista sukulaiskansoista vain Ylen toimittajien yksinoikeudella. Merkittävin Neuvostoliittoa myötäilevä tekijä oli erikoistoimituksen dokumentaristi Arvo Ahlroos.

Pielan elokuva sai itunsa Pärnun visuaalisen antropologian festivaalien jälkeisellä matkalla Riikkaan. Myöhemmin ennakkosuunnitteluun kuuluneet haastattelut Kuurinmaalla ja lähikosketus liiviläisten historiaan järkyttivät ja ravistivat aiheen pinnalta kananperinteelliset koristeet. Ilmeni, että suomen - ugrilaista liiviä puhui äidinkielenään enää 13 ihmistä valtaväestön puhuessa latviaa. Kysymys oli kansanmurhasta, joka johdatteli Pielan perustavaan kysymykseen: ”Miksi kansakunta, joka 1200-luvulta lähtien hallitsi laajaa aluetta Baltiassa, kuitenkin tuhoutui”. Vastaukseksi kiertyivät elokuvan keskiöön kansansa viimeisten vanhuusikään selviytyneiden karmaisevat muistot. Ne näyttäytyivät ohjaajalle kuin synkimpänä huippuna sadan vuoden vähemmistökansallisuuksia polkeneesta ajasta: ”Näissä liivin kielellä kerrotuissa tarinoissa heijastuu vuosisatamme traaginen historia”.

Tarton yliopiston professori Eduard Vääri luo elokuvalle kolkot kehykset. Stalin, Siperia ja toinen maailmansota tekivät jo sukukansastamme selvää jälkeä. Sen lisäksi Neuvostoliitto oli maanomistajana armoton ja lopetti kalastukselle perustuvan Kuurinmaan elämisen edellytykset. Ennen toista maailmansotaa liiviläisiä oli noin 1500, sodan jälkeen 1948 enää 800. Sitten koitti kylmän sodan aika ja ”liiviläiset tuomittiin virallisesti unohduksiin”.

Riianlahden kylien kanta-asukkaista viimeiset saavat kertoa ydintarinat: Poulin Klavina (s. 1918) Vaiden kylästä muistaa, miten Liivin ranta pysyi venäläisten virittämillä piikkilangoilla suljettuna 50 vuotta. Elfriida Zagare (s. 1916) Siikrogin kylästä pakeni sodan jaloista perheineen Viroon. Irma Friedrikson (s. 1914) Kuolkan kylästä koki pahempaa. Vuonna 1941 venäläläiset veivät koko perheen ja kaikki naapurit Siperiaan. Pakomatka marraskuussa 1947 päättyi Riikan vankilaan, sitten kolmen vuoden leiritykseen Solikamskissa ja jälleen karkotusvankeuteen Siperiaan. Paluu Riiaan oli mahdollista vasta 1956 Stalinin suljettua ikuisesti silmänsä.

Elokuva keskittyy ennen kaikkea kuuntelemaan, sillä ”Minulla (Piela) ja leikkaaja Timo Linnasalolla ei ollut sydäntä keskeyttää väkivaltaisesti elämäntarinoita”. Elokuvan virtaus valkokankaalle ja sieltä katsojiin on kuuntelevan kameran taitoa kiinnittyä vanhusten kasvoihin ja eläytyä heidän kertomuksiinsa. Pitkät otokset luovat vuorovaikutteisen tilan, joka tiivistää tekijöiden ja kuvattavien yhdessä jakaman surun ja menetyksen. Jarmo Lehtolan muotoilema profetia (Katso 15 – 16/1995) Yle 1:en esityksen jäljiltä on tänään todellisuutta: ”Vanhaan malliin filmille kuvatun elokuvan painoarvo tulee kasvamaan tulevaisuudessa, jolloin liiviläisistä on jäljellä vain muistojälkiä arkistossa”.

– Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan Ilkka Kippola Helsinki 14.11.2014

KAVI:n elokuva-arkiston ohjelmavihko

Orionin ohjelmavihko

Valtio säästää. Orionin ohjelmavihkon ilmaispostitus kotiin päättyy vuoden 2014 lopussa. Jatkossa kotiinpostitus maksaa 5 €/vuosi. Sitä saa edelleen ilmaiseksi Orionista ja monista Helsingin kirjastoista.
 

Ohjelmavihkon voi tilata kotiin. Tilaus 12 kk / 3 numeroa maksaa 5 €. Tilauksen voi tehdä Orionin lipunmyynnissä ja netissä Kavin kotisivuilta.

TILAUSAIKATAULU:

Kevätkausi 2015: Saadaksesi Orionin kevätkauden 2015 ohjelmavihkon postissa kotiisi, tee tilauksesi viimeistään 20.11.2014. Ohjelmavihko julkaistaan joulukuussa 2014.
Kesäkausi 2015: Saadaksesi Orionin kesäkauden 2015 ohjelmavihkon postissa kotiisi, tee tilauksesi viimeistään 23.2.2015. Ohjelmavihko julkaistaan huhtikuussa.
Syyskausi 2015: Saadaksesi Orionin syyskauden ohjelmavihkon postissa kotiisi, tee tilauksesi viimeistään 25.5.2015. Ohjelmavihko julkaistaan heinäkuussa.

 

HUOM! Ohjelmavihkon vanhat, ilmaiset tilaukset eivät siirry automaattisesti maksulliseen tilaukseen. Ilmaisia yksittäiskappaleita vihkosta emme enää lähetä - mutta kevään 2015 vihkon yksittäiskappaleena jo aiemmin tilanneet saavat sen vielä maksutta kotiosoitteeseensa.

 

Samalla kannattaa tilata myös Kavin sähköinen uutiskirje sähköpostiisi. Siitä saat viikoittain ajankohtaista tietoa ohjelmistosta. Uutiskirjeen tilaus käy helposti osoitteessa www.kavi.fi/uutiskirje. Orionin koko ohjelmisto sarja- ja elokuvaesittelyineen löytyy osoitteesta www.kavi.fi/ohjelmisto.

Palaute ja tiedustelut: esitystoiminta@kavi.fi

Sata vuotta maailmanlopusta: I maailmansota sanoin ja kuvin

Seminaari lauantaina 8.11.2014: Orion, Eerikinkatu 15, Helsinki.

Sata vuotta maailmanlopusta: I maailmansota sanoin ja kuvin

12.00 Seminaarin avaus: Jari Sedergren: Maailmansotaa sanoin ja kuvin

12.20 – 15.25 Esitelmät:

Risto Marjomaa: ”Afrikkalaiset ensimmäisessä maailmansodassa”

Samu Nyström: ”Maailmansota – vaan ei suomalaisten sota?”

 

Juho Kotakallio: ”Imperiumin puolesta – brittitiedustelu & I maailmansota”

Henrik Tala: ”La Grande Guerre, ranskalaisten talvisota – vai oliko?”

Esitelmien välissä esitetään elokuvanäytteitä mm. Suomen sisällissodasta.

15.40 dokumenttielokuva Laurent Dussaux: Les Combattants Africains de

la Grande Guerre (1983) • 62 min • dvd • English subtitles

 

Seminaariin ja dokumenttielokuvaan on vapaa pääsy.