Hampaan poiston jälkeen

Keräsin netistä ja maailmalta hampaan poiston jälkeiset ohjeet itselleni. Satunnaiselle googlettajalle sanottakoon, että en ole edes konitohtori, enkä väitä, että nämä ovat pitävät ja lukijan tapaukseen sopivat ohjeet. Todelliset noudatettavat ohjeet on syytä saada alan ammattilaisilta, ei netistä, vaikka kipu veisikin järjen. Keräsin ja muokkasin nämä siis lähinnä itselleni ja läheisilleni.

VERENVUOTO:
Haavakuoppaan asetetaan heti poistotoimenpiteen jälkeen sideharso- tai muu purunkestävä taitos. Se painetaan vasten haavaa puremalla tasaisesti ja kevyesti. Tämän jatkaminen riittävän pitkään varmistaa verihyytymän syntymisen poistokuoppaan. Näin luu pääsee paranemaan hyytymän alla ja turhien (ja vaarallisten) bakteerien meno kuoppaan vaikeutuu.

Veren pitäisi parhaimmillaan hyytyä kymmenessä minuutissa, mutta taitosta on syytä purra pidempäänkin (15 min - tunti), sillä aina kaikki ei ole kuin oppikirjasta. Vuodon jatkuessa tämänkin jälkeen on temppu syytä uusia. Se ei yleensä tunnu kovin mukavalta, mutta jos niin ei tee, voi jonkin ajan kuluttua tuntua vielä vähemmän mukavalta. Tänä aikana älä juo nestettä, älä missään tapauksessa purskuttele, älä syljeskele voimakkaasti, äläkä pyörittele kieltäsi haavassa. Niistä on vain harmia.

Hyytymä ei aluksi ole välttämättä kovin pitävä. Suuta auottaessa, liikuteltaessa tai väännellessä haavasta voi tulla verta (tai verta muistuttavaa punasolukasaumaa) sen jälkeenkin. Lohduton itku ei siis ole ratkaisu tähän ongelmaan. 12 tunnissa homman pitäisi kuitenkin olla pääosin kasassa eikä runsaita vuotoja pitäisi olla. Jos on, voi pirauttaa asiantuntijalle.

On kuitenkin tavallista, että toimenpidealueelta tihkuu hieman verta muutaman päivän ajan, hyytymä on aika hauras. Jos vuoto on runsasta tai alkaa yllättäen uudelleen, on syytä panna uudestaan sidehersotaitos poistokuopan päälle ja purra sitä yhtäjaksoisesti vähintään puolen tunnin ajan. Lisäksi posken päällä voi pitää kylmähaudetta. Mikäli vuoto jatkuu runsaana, on toimenpide toistettava kerran tai kahdesti. Silloin on syytä levätä puoli-istuvassa asennossa. [Mikäli vuoto ei lakkaa, ja ohjeita on noudatettu tunnollisesti, kannattaa olla yhteydessä hammaslääkäriinsä, kuten silloinkin, jos nousee kuume (tulehdus) tai on esimerkiksi hengenahdistusta (yleensä puudutusaine).]

Muutaman päivän ajan operaatiosta tulee välttää tupakointia, syljeskelyä, pillillä imemistä sekä suun huuhtomista esimerkiksi purskottamalla. Näillä imuliikettä tuottavilla liikesarjoilla poistokuoppaan muodostunut (tulehduksilta ja luun toipumista) suojaava verihyytymä saattaa irrota pois paikoiltaan ja homma on alettava alusta.

SYÖMINEN JA JUOMINEN:
Hampaan poiston jälkeen tulee olla syömättä kunnes toimenpiteestä annettu puudutus häviää. Sitä ei ole vaikea huomata. Yleensä puudutus häviää parissa tunnissa, ongelma se on jatkuttuaan yli 12 tuntia.

Toimenpidepäivänä riittävän pehmeät syömiset ja juomiset on syytä nauttia viileänä: kuuma ja karkea ruoka lisäävät haavan vuotoriskiä. Varo myös veden juontia liian aikaisin; muista että pillistä on vain haittaa. Haavan alkavaa hyytymää ei pidä liottaa missään nesteessä. Älä ota aspiriinia tai disperiiniä. Ne haittaavat hyytymistä. Älä dokaa: voimakas alkoholi haittaa hyytymistä, itse asiassa liottaa ne pois, ja jos tulehdusta on pelissä, pään saa räjäytettyä yhdelläkin olutpullolla. Tupakointia on syytä välttää: siitäkin muodostuu haavaan muheva bakteerialusta, aivan kuten jokavuotisissa kurkkutaudeissakin. Ai mistäkö tämän tiedän?

SUUN HOITO:
Hampaat voi toipilasaikana harjata normaalisti varoen toimenpidealuetta. Muutos tavalliseen aamu- ja iltahartaukseen on siinä, että suuta ei pidä huuhtoa, voimakkaasta purskuttelusta nyt puhumattakaan. Jos käytät hammastahnaa, laita sitä hammasharjaan niin vähän, että sen voi jättää suuhun. Toistan: älä purskuta vedellä. Vesi ei ole vanhin voitehista hampaanpoiston yhteydessä. Ei tietenkään myös suuvesiä.

Turvotusta ja mustelmaa voi ennaltaehkäistä pitämällä toimenpidepäivänä kylmähaudetta poistoalueen kohdalla. Sitä ei laiteta suun sisään, vaan käytetään ulkoisesti, mikä ei ole helppoa arvata itse, sillä ihminen on järkiperäinen olento vain silloin, kun hänellä on hampaat tallella.

SÄRKY:
Poiston jälkeiseen särkyyn voi ottaa ennen hyväksi koettua tai reseptillä määrättyä tulehduskipulääkettä. Resepti on parempi ja halvempikin konsti, minkä lisäksi siinä yhteydessä tarkistetaan allergiat ja muut yliherkkyydet. Tällä kertaa määräytytin itselleni Buranaa 800 mg kolmesti päivässä, mikä lienee tuon aineen kohdalla maksimiannos: sitä enempää sitä ei pidä syödä. Jos se ei riitä - tässä kyllä kokemus omasta kivunsiedosta ja kivunsietotavoista auttaa kertomaan lääkärille - kannattaisi kaappiin varata esimerkiksi edellistä vahvempaa Panacodia kaiken varalta, varsinkin jos tarkoituksena on poistua ihmisten (ja lääkärien) ilmoilta esimerkiksi käymättömiin korpimaisemiin.

Kyse särkylääkkeissä ei ole pelkästään kivun poistosta, vaan myös tulehduksen estämisestä. Penisilliini- tai muu antibioottikuuri ei liene sekään harvinaista jälkihoitoa, jos taustalla on tulehdus tai juurikanavien tai ikenien ärtyneisyys.

Tulehdusta ja ärtyneisyyttä ei kannata manata esiin. Siksi saunaa tulee välttää pari päivää. Urheilua on paettava noin viikon ajan, mikä selittää sen, miksi sanalla hammastulehdus googlatessa saa esiin lähinnä urheilijoiden poissaoloja tärkeistä matseista. Jos siis veikkaat, on syytä katsoa suosikkiurheilijoittesi suuhun, ei vain ravaavien konien kuonon sisälle.

Jos vuoto ei lakkaa tai särky käy sietämättömäksi - nämä EIVÄT ole harvinaista ilmiöitä - tai tulee muita hälyttäviä oireita, kuten hengenahdistus, kuumetta tms., on syytä ottaa yhteys hoitaneeseen hammaslääkäriin tai lähimpään hammashoitolaan, tai esimerkiksi kesälomamatkalla hätätilassa kehen tahansa lääkäriin. Järki käteen tässäkin, sillä turhia käyntejähän ei nykyään saa tehdä.