Villejä lohia

Entisten lohijokien äärellä lapsuuteni asustaneena en tiennytkään, että lohet voivat olla nykyään myös villejä. Kala-allergikkona en ole sitten lapsuusvuosien piitannut kalastuksesta enkä edes kalaruoasta ja olenkin hyvillä mielin voinut julistautua kalansuojelijaksi. Miksi sitten tämä kirjoitus? Jostakin käsittämättömästä syystä minua kehotettiin kapakassa kirjoittamaan "Norjan villeistä lohista", joita pyytäjä oli ollut nostelemassa pohjoisilla kalajoilla ja piruuttani sanoin, että jos tarjoat tuopin, niin kyllähän sitä jutun saa aikaiseksi vaikka sähkötolpasta. Yllätys oli se että tuoppi tuli. On päivitettävä tietojaan.

WWF näyttää aloittaneen helmikuussa 2012 kampanjan, jossa ihmisiä kehotetaan olemaan ostamatta Itämeren villilohta. Syynä järjestön arvio siitä, että määrätty kalastuskiintiö on liian suuri. Ellen nyt aivan väärin muista ulkoa kiintiö oli viimeksi 12 281 kappaletta - luku on sinnepäinen, mutta yhden kappaleen tarkkuudella se joka tapauksessa on virallisiin pöytäkirjoihin kirjattu. Järjestön arvion mukaan kiintiö pitäisi puolittaa. Käytännössä Suomi on ostanut ylimääräisiä kiintiöitä Liettuasta - viimeksi kauppaan kuului 5000 lohta. Villilohi on kuitenkin kasvatettua lohta ekologisempi vaihtoehto, kun ottaa huomioon ympäristö- ja energiakuormituksen. Lisäksi villilohta pyydetään enimmäkseen siimalla ja rysällä, jotka ovat melko "vihreitä" pyyntitapoja.

Kauppaliikkeistä HOK-Elanto sai kovaa kritiikkiä "kiintiön puitteissa myytävän" villilohen kaupasta, kun leffoista tuttu näyttelijä Jasper Pääkkösen sitä vaati lopetettavaksi julkisuudessa. Kilpaileva ketju Kesko kiirehti ilmoittamaan, ettei se myy WWF:n kalastusoppaan "punaisen listan" kaloja. Listalla on uhanalaisia lajeja. Kauppaketjut pelkäävät aiheestakin viherhenkisiä boikotteja.

Isojen ketjujen empiminen on sitten ruuhkauttanut muut myyjät, ja heinäkuussa lehtitietojen mukaan Itämeren villilohta on kaupattu herkkusuille käsittämättömään neljän euron kilohintaan. Pohjoisessa boikottia vähän ihmetellään, tämän kevään suuret saaliit kun ovat peräisin taannoisista istutuksista - mereen viskottiin nelisen miljoonaa lohenpoikasta. Lehtiin vuodatetaan juttuja kuinka tiskeillä käy vielä suurempi kuhina kuin pyydyksissä.

Neljän euron kilohinnalla kuluttajaa tuskin pelottaa edes lohen dioksiinipitoisuus, joka on kuitenkin sen verran suuri, että viikottaisksi annokseksi suositellaan vain 50 g. Kalan syömisen terveyshyödyt ovat kuitenkin suuria. Ympäristön eroista kertoo se, että Norjan rannikon villilohi on huomattavasti vähemmän dioksiinipitoista. Terveyden kannalta kannattaa suosia ahventa.

Norjassa villilohen pyytäminen kiinteillä pyydyksillä on hyvin rajoitettua, sitä saa tehdä vain kesä-heinäkuussa. Lohijoillekin urheilukalastajilta ja turisteilta vaaditaan maksullinen lupa. Tänä vuonna lohia pyydetään Suomen, Norjan ja Venäjän yhteisen EU-rahoitteisen Kolarctic Salmon -hankkeen kolmivuotisiin tutkimuksiin.  Geneettisen tutkimuksen osaamista hanke on saanut Suomesta. Hankkeen tavoitteena on kehittää yhteinen kalastuksen säätelysuunnitelma Pohjois-Atlantin lohikannolle. Se on hyvää ja kestävää Pohjoismaista ja arktista yhteistyötä.

(Kalansuojeluhenkiset kiitokset tuopin lahjoittajalle.)