Näytetään tekstit, joissa on tunniste Napoleon. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Napoleon. Näytä kaikki tekstit
keskiviikkona, elokuuta 22, 2007
maanantaina, heinäkuuta 09, 2007
Tilsit mielessäin
Tänään laitoin aamupalaksi Tilsit-juustoa. Tilsitin kaupunki Itä-Preussissa sijaitsee nykyisellä Kaliningradin oblastin alueella. Se siis kuuluu Venäjään. Nykyisin alueen nimi on Sovetsk.
Suomen historiaan Tilsit liittyy siten, että siellä Napoleonille sotansa hävinnyt keisari Aleksanteri I ja voittaja neuvottelivat rauhasta heinäkuussa 1807. Ranskan keisari Napoleon taivutteli Venäjää mukaan mannermaasulkemukseen. Rauha tehtiin ja Venäjä painosti Ruotsia mukaan Englantia vastaan. Kun Ruotsi ei suostunut, Aleksanteri aloitti Suomen sodan (1808-09).
Kuten Tilsitissä oli sovittu, Venäjä sai pitää Suomen voittomaanaan (= provinssi) ilman, että se Napoleonia häiritsi. Suomeen venäläiset halusivat, koska niin voitaisiin eliminoida osa Ruotsille tärkeästä laivastosta. Asiaa ajaneelle G. M. Sprengtportenille - tämä oli jo aikaisemmin antanut aatelismiehen uskollisuuden sanansa Venäjän keisarille aiemman herransa, Ruotsin kuninkaan hylättyään - kyse oli myös Suomen itsenäistymisestä, joka siis voisi tapahtua vain Venäjän avulla.
Tilsitin rauhansopimuksen solmimisesta on tänään kuulunut tasan 200 vuotta. Sen kunniaksi olisi televisio voinut esittää vaikkapa Yrjö Nortan ja T. J. Särkän Helmikuun manifestin (1939). Sehän alkaa Tilsit-kohtauksella. [Nyttemmin elokuvasta on löydetty vähän pidempikin versio: siinä on mukana ainakin osa Särkän omakätisesti poistamista kohtauksista, jotka olivat pääsyy elokuvan sensuurikieltoon jatkosodan jälkeen. Särkkä lyhensi ja hävitti filmiään saadakseen sen vielä kerran markkinoille, mikä ei hänen elinaikanaan onnistunut.]
Tilsitin rauhan sanamuoto olisi tarkastettava: Suomen sodan päätöksessä, Haminan rauhassa, Venäjään liitettiin kahdeksan Ruotsin lääniä, ei Suomi-nimistä kokonaisuutta.
Tilsit-juusto lienee hollantilaisten aikaansaannosta. Asiantuntijat määrittelevät sen niin, että se on murukoloista, kittikypsytettyä, lehmänmaidosta valmistettua terävää aromaattista juustoa. Yleisin juuston syntytarinoista on se, että Tilsitiin 1800-luvulla muuttaneet hollantilaiset yrittivät valmistaa Goudaa, mutta paikallisten ja siis erilaisten bakteeri- ja homekantojen vuoksi syntyikin ihan erilainen juusto. Sille annettiin nimeksi Tilsit. Suomessa lähinnä sitä on yksi mielijuustoistani, Valion Kreivi.
Suomen historiaan Tilsit liittyy siten, että siellä Napoleonille sotansa hävinnyt keisari Aleksanteri I ja voittaja neuvottelivat rauhasta heinäkuussa 1807. Ranskan keisari Napoleon taivutteli Venäjää mukaan mannermaasulkemukseen. Rauha tehtiin ja Venäjä painosti Ruotsia mukaan Englantia vastaan. Kun Ruotsi ei suostunut, Aleksanteri aloitti Suomen sodan (1808-09).
Kuten Tilsitissä oli sovittu, Venäjä sai pitää Suomen voittomaanaan (= provinssi) ilman, että se Napoleonia häiritsi. Suomeen venäläiset halusivat, koska niin voitaisiin eliminoida osa Ruotsille tärkeästä laivastosta. Asiaa ajaneelle G. M. Sprengtportenille - tämä oli jo aikaisemmin antanut aatelismiehen uskollisuuden sanansa Venäjän keisarille aiemman herransa, Ruotsin kuninkaan hylättyään - kyse oli myös Suomen itsenäistymisestä, joka siis voisi tapahtua vain Venäjän avulla.
Tilsitin rauhansopimuksen solmimisesta on tänään kuulunut tasan 200 vuotta. Sen kunniaksi olisi televisio voinut esittää vaikkapa Yrjö Nortan ja T. J. Särkän Helmikuun manifestin (1939). Sehän alkaa Tilsit-kohtauksella. [Nyttemmin elokuvasta on löydetty vähän pidempikin versio: siinä on mukana ainakin osa Särkän omakätisesti poistamista kohtauksista, jotka olivat pääsyy elokuvan sensuurikieltoon jatkosodan jälkeen. Särkkä lyhensi ja hävitti filmiään saadakseen sen vielä kerran markkinoille, mikä ei hänen elinaikanaan onnistunut.]
Tilsitin rauhan sanamuoto olisi tarkastettava: Suomen sodan päätöksessä, Haminan rauhassa, Venäjään liitettiin kahdeksan Ruotsin lääniä, ei Suomi-nimistä kokonaisuutta.
Tilsit-juusto lienee hollantilaisten aikaansaannosta. Asiantuntijat määrittelevät sen niin, että se on murukoloista, kittikypsytettyä, lehmänmaidosta valmistettua terävää aromaattista juustoa. Yleisin juuston syntytarinoista on se, että Tilsitiin 1800-luvulla muuttaneet hollantilaiset yrittivät valmistaa Goudaa, mutta paikallisten ja siis erilaisten bakteeri- ja homekantojen vuoksi syntyikin ihan erilainen juusto. Sille annettiin nimeksi Tilsit. Suomessa lähinnä sitä on yksi mielijuustoistani, Valion Kreivi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)