Eläkkeelle?

Kuinka eläkeikää nostetaan? Tietysti antamalla ihmisten tehdä niitä töitä, jotka ovat mieluisia. Tämä ei kylläkään ole ollut työelämän johdon suosiossa. Ihmisiä on pakotettu aivan muihin töihin, kuin mikä on mieluista (= asiat joka he kokevat tekevänsä hyvin ja oikein.) Työelämä on termi, joka sinänsä vaatisi oman dekonstruktionsa...

En aio mennä suoraan asiaan, vaan kiertelen hetken.

Sosialismin kaikkoaminen näköpiiristä eläkkeelle Pohjois-Koreaan ja Kuubaan vapautti valtavat resurssit. Postmodernin kyky ilmaista perustui vahvasti sosialismista vapautuneeseen symbolijoukkoon, joka nyt historiattomasti asetettiin hauskuuttamaan kaikkia niitä, jotka eivät näitä symboleita olleet koskaan ymmärtäneet. (Uskokaa tai älkää, tämä tuli mieleen siitä, että Katja Boxberg ja Taneli Heikka nimittävät Kalevi Kivistöä "enemmistökommunistiksi". Anna mun kaikki kestää!)

Itseäni ei postmoderni naurattanut, koska olen aina ihmetellyt kaikkia symbolien perässä juoksijoita. Marilyn Monroeta lukuunottamatta.

Yksi tärkeimmistä reaalisosialismin käyttövoimista oli byrokratia. Se samastettiin sosialistiseen valtioon niin suuresti, että syntyi vaikutelma, ettei sitä muualla olisikaan. Sosialistinen byrokratia kukoistaa niissä harvoissa maissa, missä sen sallitaan sitä tehdä. Silti ymmärrän hyvin niitä pohjoiskorealaisia, jotka ajattelevat maansa ympärillä toistuvia sotaharjoituksia jotenkin heitä vastaan suunnattuna. Voitteko olla tästä rehellisesti toista meiltä? Huonoin juttu on, että sosialismi ei pääse eläkkeelle, vaan se pakotetaan taistelemaan olemassaolostaan. Selviytymistä vartenhan se järjestelmä on itse asiassa luotu, se on sille mieluista.

Sosialistinen järjestelmä vainosi omia kansalaisiaan. Oli turvallisuutta ja naapurikontrollia, piirisihteeriä ja työpaikan poliittista komissaaria. Tarpeen vaatiessa löytyi varsin paljon palkattuja byrokraatteja, joilla nahkatakin tai univormun alla oli aseita. Sotaa ja vainoa, sotaa ja vainoa, tässä järjestyksessä.

Neuvostoliiton kuoltua huomasin terrori-iskujen jälkeisellä matkallani Yhdysvalloissa, että sinne oli ilmestynyt uusia univormuja enemmän kuin kuin vanhaan sosialismiin konsanaan. Metallinpaljastimista ja niiden univormupukuisista käyttäjistä tuli sen kontrollin symboli. Ja kuten muistatte, vastustan turhia symboleja.

Suomeen tällaista byrokratiakerrostumaa ei ole luotu, jos ei mukaan lasketa korttelipoliiseja ja tuossa meidän talon päädyssä usein taukoa viettävää poliisiautoa. Ja pyssyin ja pampuin varustettuja "vartijoita".

Mutta muuta byrokratiaa on sitäkin enemmän. Mikä maailmassa tätä kapitalistista järjestelmää ajaa kontrollifriikkiyteen. Tietokoneet?´Se voi olla yksi mahdollisuus. Kun jokin on mahdollista, jotkut haluavat sen tehdä. Viime vuosikymmeninä esimerkiksi julkista hallintoa on supistettu, ihmisiä ajettu varhaiseläkkeille sieltäkin aikamoista vauhtia. Tämä on tapahtunut byrokratian toimin, on laskettu, että näin kaikki tehostuu tehostumistaan.

Mutta miksi asiat näyttävät muuttuvan koko ajan monimutkaisemmaksi? Tietokoneet ja elektroniikka ovat siihen yksi syy. Ei tullut paperitonta toimistoa, ei. Eivät ne loppujen lopuksi helpottaneet elämää, niin kuin oli tapana väittää pari-kolmekymmentä vuotta sitten.

Mutta joku siellä hallinnon suunnittelussa, nimenomaan isoissa ympyröissä, osaa tehdä kaiken - ja tuon voisi alleviivata mannerheimlinjalla kuin itärajan kartalla - hankalaksi. Näiden tehokkaiden byrokratiasuunnittelijoiden elämä on suunnittelupalavereja, raportin laatimista, muistion kirjoittamista ja sääntöjen luomista.

Tämä oli liian lievästi sanottu. Itse asiassa säännöistäkin ja niiden vapaaehtoisesta noudattamisesta yhteisöllisyyden nimissä on luovuttu aikaa sitten. On pakkoa, uhkailuja, kiristystä ja rangaistuksia. Ja kieltoja. Niin jumalattoman paljon kieltoja ettei Neuvostoliitossa koskaan.

Voisiko byrokratian päästää eläkkeelle? Ja voisiko ihmisten antaa mieluummin tehdä itselleen mieluisia töitä?