Linnut sirkuttavat, joten kai se on kevät sitten. Parvekkeella tarkenee viitisentoista sekuntia ilman pitkähihaista. Aurinko, näillä leveysasteilla hankala planeetta, näyttäytyy ja yllättää silmät. Tosin nytkin pilvenriekaleiden takaa, mikä helpottaa hieman häikäistymisen tuskaa, kolmen päivän uneliaisuuden jälkeen. Tänään kävelylle.
Tunnen haikeutta siitä, että lapsi karkaa maailmalle. Ajattelin hankkia hänelle HKL:n kuukausikortin. Nyyh.
