Tilanne on vakava, kun oma typeryys ajaa hulluuden partaalle. Jo yli neljännesvuosisadan olen tolkuttanut kaikille, että ottakaa varmuuskopio. Aina.
Eilen en ottanut. Koko päivän työ meni hukkaan. Mutta onneksi oli printti - puoli tuntia sadattelua ja pari tuntia töitä ja taas mennään. Pohjana oma moga, mutta en viitsi alkaa selitellä, kun kuitenkin nauratte. Mutta älkää tehkö samoin. Pääsin kotiin iltakymmeneksi.
Ruumis on ollut klesa jo pitkään, mutta nyt näyttää menevän pääkin. Kirjan alkupuolisko on mennyt taittoon, kuvatekstitkin on tehty. Kuvien alkuosaan pitäisi päätyä cd:lle vielä tänään. Niitä on ihan reippaasti. Eilisen jäljeltä kirjaan tuli pieniä vammoja, kun ohimennen korjattuja ei kuitenkaan muistanut, eikä niistä ollut mitään merkintää missään. Se jää oikovedoslukemisessa tehtäväksi.
Jäljellä on kirjan jälkipuolisko, jossa on vielä yhtä ja toista väännettävää, sillä kaikkeen en ole tyytyväinen. Jos henki pihisee, pari viikkoa siihen menee, sillä viilaus on hidasta eikä laikkaa voi käyttää. Viitteitä on jo nyt toista tuhatta ja lähdeluettelokin näyttää kasvavan mittoihinsa. Elokuvahakemisto puuttuu, nimihakemisto on tarkistusta vaille valmis, kun siihen lisää muutaman tietyn, myöhään kuvioihin ilmestyneen hahmon.
6 kommenttia:
selaimen bookmarksin menetin sivuhistorian mukana - olin nuuskimassa aiheettomia asioita vierailla mailla, kun iski jokin. resetoin heti. mutta noin kävi.
näit´ sattuu.
Tjaa, hukkasin tossa vähän toista kuukautta sitten käsiksen - melkein - kun muistitikku sanoi itsensä irti... ei tuntunut hääviltä
-xj-
Joulukuuta, kokonaisen CD:n editointimasterit; sitä levyä ei sitten niinkun miksailla enää ikuna.
Aika jymäkältähän se kaput het´ tuntu.
Ette vaan osaa
Sitähän se kaikki on.
Saispa päästäkin varmuuskopion? Sit se toinen pää sanoisi, ennemmin tai myöhemmin, että "mitä mää sanoin!"...
Lähetä kommentti