lauantaina, toukokuuta 30, 2009

Otsikoiden oma

Oli maitokahveissa pitelemistä, kun käänsin paikallislehden (HS) sivun C3 auki aamiaispöydässä. Myönnän menneeni sanattomaksi hetkeksi tietyn Kuiskaajan palstan alaotsikon nähtyäni. Ojensin sitten lehden pöydän yli siipalleni, joka kansanomaista sanontaa käyttääkseni repesi. Hauskaa piisasi enemmän kuin pitkään aikaan ennen aamuseitsemää.

En olisi ennen tätä päivää arvannut, että viime maanantain blogissa julkaistu fb-testi avaisi tiet kansakunnan kaapin päälle. Jos päällimmäisiä tunteita erittelisi, on tässä kyllä mukana ihan ansiotonta arvonnousua. En ole ihan niin raju rakastaja, että olisin uskonut sillä ratsastavani valtakunnallisiin otsikoihin.

7 kommenttia:

Keith Rustron kirjoitti...

Avaatko vähän HS-rajoitteiselle?

Anonyymi kirjoitti...

Mistä sitä itse erinomaisuuttaan voi niin tarkasti tietää??? Onneksi olkoon vaan.

Anonyymi kirjoitti...

"Arvonnousua"? Noh jaa... ehkä pikemminkin päinvastoin.

Anonyymi kirjoitti...

Ehkä voit lohduttautua Frank Sinatran suuhunpannulla mediaviisaudella: "Kirjoittavat mitä kirjoittavat, pääasia että nimi on tavattu oikein."
Ja sehän oli.

Jari Sedergren kirjoitti...

Kiitän tarkkaavaisuudesta.

Anonyymi kirjoitti...

Jari Sedergren on rakastaja

On sitä epäiltykin, että elokuvamiehet ovat intohimoisia. Mutta nyt se on todistettu.

Elokuvatutkija Jari Sedergren kirjoittaa blogissaan, että hän teki Facebookissa luonnetestin. Sen mukaan hänen luonnetyyppinsä on "Rakastaja".
Loppu on siteeraus "Rakastajan" kuvauksesta.

--

Enpä uskonut että Hesarin taso voisi enää laskea, mutta niin vaan siinäkin onnistuttiin kun oikein yritettiin. Kaipa niillä Sanoman väenvähennyksillä sitten oli jotain muutakin vaikutusta kuin sivumäärän puolittuminen. Lopputuloksesta päätellen tosin pistivät ulos kolme neljästä.

Nettiä vastaan voidaan kilpailla vain parantamalla journalismia, mutta eipä ole minun yhtiöni tai lehteni. Uutislehdeksi ei tuota enää kehtaa kutsua Erkkokaan.

Jari Sedergren kirjoitti...

On kai tämä pakko sanoa, vaikka ei tarvitsisi. Eihän kyse ole mistään pääkirjoituksesta, niin kuin kommenteista aika ajoin voisi päätellä, vaan hupimielisestä, kulttuurin tapahtumiin ja ihmisiin liittyvästä vakiopalstasta.

Hauskaa saa pitää sanomalehdessäkin, jos minulta kysytään. Ja tämän verran vaikka minun kustannuksellani... Kunhan nyt ei aivan jatkuvasti...

Sitä minä ihmettelen, että uskalsivat, kun eivät olleet kysyneet vaimolta lupaa.