Kesälomareissulla tulee vastaan kaikenlaista, eikä sompailun loputtua ole lainkaan selvää, missä sitä on tullut käytyä. Lukijat voinevat auttaa paikkakuntien ja kohteiden selvittelyssä. (Kuvia klikkaamalla ne saa esille näyttävämmin.)
Ensimmäisestä kuvasta sentään muistan jotakin. Se on syntymäkotini, koulurakennus, jonka pihapiirissä järjestetään ymmärtääkseni vuosittain kovan suomalaisen kirjailijan nimissä kesäjuhliakin. Asuin tässä isäni työpaikassa vuodet 1959-1964, joskin synnytyksen jälkeiset kuukaudet käytännössä äidin kotona Kajaanissa, joka on syntymätodistukseen merkitty syntymäpaikkani. Huhtakatu 2:ssa vaunuissa vietetyistä päivistä mieleen ovat jääneet voimakkaasti kaupungin hajut, kuvan pihalta ja itse asiassa katon rajasta ensimmäiset mielikuvat jo kaksivuotiaana. Kiipesin näkyvältä metalliparvekkeelta palotikkaita myöten katolle tuossa iässä. Muistan mielipahan, joka koitui, kun käsi ei ylettynyt ylimmälle kaarelle, että olisin päässyt siirtymään tikkailta katolle. Jouduin odottelemaan isää pelastamaan tilanteen jonkin aikaa, sillä hän paikalle hälytettynä kielsi minua yrittämästä korkeammalle. Ihmettelen tietysti vieläkin miksi.
Jatkoimme matkaa syntymäkodista lauleskellen. Siellä tuli vastaan paitsi jumalaton määrä asuntovaunuja ja niskatukkaista musiikinystävää, myös lauluntekijälaulajan patsas, harvinaisuus tässäkin maassa. Paikkakunnan nimi tuntuu tutulta, vaan ei millään tule mieleen.
Mersun kierrokset pyörivät helteessä kiivaasti, mutta tämän rakennuksen äärellä pistin tupakaksi. Mikä ja missä ihmeessä me oikein oltiin?
Matkallemme vahingossa kehittynyt kirjailijateema näyttäytyi hetkeksi myös kuuluisan kirjailijan syntymäkodissa, joka on tietenkin se, se ... Mikä se nyt oli ja missä...
Kaupunkikohteita kesälomamatkalla riitti. Tämä taitaa olla raatihuone. Ainakin siltä se näyttää. Mutta minkä kaupungin? Auttakee immeiset.
Vanhan kirkon torni oli jo vinossa, mutta ei sitä tästä perspektiivistä havainnut. Laudoista huomaa, että ainakin kolmesataa vuotta ellei pitempäänkin ne ovat säitä uhmanneet. Kyllä se varmaan samassa kaupungissa oli kuin raatihuonekin.
Luonto herkisti vanhaa kirkkoa kierrettäessä:
Raatihuoneen ja kirkon lisäksi paikkakunnan silmiin pistäviä tunnusmerkkejä on nähtävissä myös tässä:
Kartanoita on kierrettävä, vaikka kaikissa ei kirjailijoita asunutkaan. Mutta täällä oli taiteilija Akseli Gallen-Kallelasta kertova näyttely meneillään. Mikä ihmeen kartano ja missä se sitten sijaitsikaan...
Suomessa on ihmeellisiä paikannimiä. Tämäkin kylä lienee perustettu A-studion toimittaja Esko Varhon kunniaksi. Mutta missä päin Suomea se lienee, sitä ei matkaseurueestamme kukaan muista.
Tämä paikka vaikuttaa hämärästi tutulta. Sain siellä piristävää kahvia ja unelmahöttöä. Oli ollut kuulemma televisiossakin juuri, mikä toi turisteja paikalle. Me emme semmoisista välitä, henkevät ja aidot kulttuuri-ihmiset. Olimme paikalla naistenlehden mainoksen perusteella.
Kiva reissu kaiken kaikkiaan, ihan vaaleanpunaisia muistoja, jos nimittäin muistaisi. Pistäkääpä paikat ja paikkakunnat paikalleen, niin saadaan albumiin tekstit.
11 kommenttia:
Varho-sana on ainakin Länsi-Suomessa tuttu: se tarkoittaa tiehen tai lumeen kulunutta (ajo- tai kulku-)uraa, ehkä raitiotakin.
Tuota en tiennytkään. Ja Länsi-Suomessa oltiin... Tuli siis kolmen pisteen vihjekin...
Viimeisestä kuvasta puuttui kyssäri eli arvaa kuka on kuvassa (vinkki löytyy kukkien takaa) :)
Joku ukko sen täytyy olla,koska kuvassa on ukonhattuja.
Vai onko se sittenkin sormustinkukka?
Ihmeen tärähtämättömiä kuvia, kun seurue oli noinkin muistamattomassa tilassa koko matkan ajan.
Kyllä kamerat ovat nykyisin idioottivarmoja. Oppisivatpa vielä tallentamaan paikan nimen, niin ei tarvitsisi ihmisiltä kysellä.
Eurovaluutalla kuitenkin maksetaan.
Iisi
Minä pistän aina aikaautomaattilaukaisimen päälle ja juoksen pois päin kameran suunnasta. Aina onnistuu.
Ei ollut valuuttaa pelissä lainkaan. Meillä on semmoinen kortti, jossa on veteen sukeltavan Aku Ankan kuva.
Haa, kesän kohokohta taas käsillä, kun pääsee ratkomaan Sediksen kesäarvoitusta!
Kansakoulun sijainti selviää Sedergrenien sukukronikasta
Kreeta löytyy paikkakunnalta, jolla Konsta vaikutti.
Kellon kaupungissa oli sikaritehdas (Minulle paikka on erityisen ikimuistoinen, koska 70-luvun lopulla olin siellä esittelemässä Tikkurilan värejä, kun lounaspaussilla ampiainen lensi hameeni alle. Kadunmiehet toljottivita ihmeissään, kun nostin helmat korviin ja kiljuin kuin syötävä keskellä puistoa)
Pohjanmaan suunnalta tulee mieleen yksi tähtikirjailija, ja googlettelu hänen nimellään tuo koivun lisäksi esiin ko. kartanon.
Raatihuoneesta en olisi vielä tunnistanut, mutta punamultarakennuksista kyllä. Niitähän näkyy heti siinä sillalla, kun ajaa tähän pikkiriikkiseen kaupunkiin (taisi olla aikoinaan toiseksi pienin "oikeista kaupungeista", nykyisistä kaupungeista ei ota erkkikään selvää).
Kartano löytyy melko läheltä aikojen takaista työmatkareittiäni Rauma-Pori.
Raumalla asuessani tunsin muutamankin Varho-nimisen. Kyläkyltin voi bongata ajellessaan Raumalta "Ämpäsporiin", jossa asustelin 90-luvulla.
Tuliks kaikki? Oli niin monta arvoitusta yhdessä postauksessa, että joku saattoi jo unohtua.
Oho, tuli typo kriittiseen kohtaan: Raumalta etelään olevaa kaupunkia kutsutaan Ämpärporiksi, ei Ämpäsporiksi!
Varhokylä on eräs Pyhärannan kylistä, noin 10 kilometrin päässä kirkonkylästä, jossa parhaillaan naputtelen merituulessa Sediksen visaan vastausta.
Varhokylässä on mm. Killun talo, joka aina meitä naurattaa ohi ajaessamme. Ja siis Pyhäranta on Rauman ja Uudenkaupungin välissä. Terveisiä täältä!
Sun Äitis tiesi kaiken vaikkei kaikkea ylös laittanutkaan! Hyvä niin.
Iines - kävimme kirkonkylässäkin kääntymässä. Pohdiskelinkin siellä päin ajellessa että missäköhän sinä asut. Olisin käynyt kahvilla.
Lähetä kommentti