Tämä on nopea. Älä mieti liian kauan. Listaa viisitoista kirjaa, jotka pysyvät mielessäsi aina. Ensimmäiset viisitoista, jotka muistat alle 15 minuutissa. Merkitse 15 ystävää, minut mukaanlukien, sillä olen innokas näkemään mitä kirjoja ystäväni valitsivat.
1. Joseph Heller, Catch-22.
2. Italo Svevo, Zenon tunnustuksia.
3. Robert Davies, Viides rooli.
4. Robert Musil. Mies vailla ominaisuuksia.
5. Elias Canetti, Pelastunut kieli & Soihtu korvassa & Silmäpeli. (Muistelmasarja)
6.Thomas Mann, Taikavuori.
7. Jaroslav Hasek, Kunnon sotamies Svejkin seikkailut.
8. Fedor Dostojevski, Rikos ja rangaistus.
9. Halldor Kiljan Laxness, Atomiasema.
10. Joseph Conrad, Pimeyden sydän.
11.Marianne Alopaeus, Pimeyden ydin.
12. Simo Puupponen, Siunattu hulluus.
13. Jörn Donner, Isä ja poika.
14. Väinö Linna, Sotaromaani.
15. Juhani Aho, Rautatie.
Kiitos kaikille mukaan kutsuneille!
7 kommenttia:
Ihan älyttömiä tällaiset listat. Mihin sinä pistät Grassin, Krossin, Marquezin, Rothin, Bellowin, Babelin, Bulgagovin, Beckettin... Tai Singerin, Sollzhenitsyn, Steinbeckin, Strindbergin, Swiftin? (Sitä paitsi Jokaisen ihmisen olisi hyvä lukea Sandemosea. Ees vähän.)
Listat on liian lyhyitä.
Grassia ja Greeneä ei tullut listalle sen viidentoista minuutin aikana, mitä ihmettelen suuresti. Singeriäkin luen paraikaa...
Ei liity kuin ohimennen asiaan, mutta pitääkö näiden klassikkokirjallisuuslistojen koostua väistämättä kaunokirjallisuudesta? On toki selvää, että tutkimuksellisen ja vastaavan kirjallisuuden tulee jatkuvasti korjata vanhaa eikä sen siksi olisikaan hyvä jäädä mieleen liian pysyväisluonteisesti. Mutta miksi kaunokirjallisuudelle vastaava staattisuuden oikeutus annetaan niin itsestäänselvyytenä?
Meemissä ei puhuta romaaneista vaan kirjoista. Mutta itse en tullut sitä ajatelleeksi. Tutkimuskirjat toki tuottaisvat kovin erilaisen listan. Ja tämähän oli tämmöinen pikaroiskaisu.
Tämä meemi on muuten sangen laajalle levinnyt facebookissa.
On kai varsin tavallista, että kirjallisuudesta puhuttaessa tulee ensiksi mieleen kaunokirjallisuus. Voi olla jopa koululaitoksen äidinkielenopetuksen "syytä". Voi olla, että jos olisin itse törmännyt meemiin yllättäen, olisin ryhtynyt kasaamaan listaa pohjantähti suunnannäyttäjänäni. Facebookiin en ole ainakaan vielä mennyt mukaan, joten ei ihme, että en ole tähän aiemmin törmännyt.
Jerzy Kosinski, Askelia.
Ulf Lundell, Sömnen
Kurt Vonnegutin, Teurastamo 5
Franz Kafka, Linna.
Franz Kafka, Oikeusjuttu.
Juha Seppälä, SuperMarket.
Synnöve Soe, Isä
Juha Rytkönen, Superegosta läpi sensuurin.
Hannu Salakka, Nuoruus.
Rosa Liksom, Yhden yön pysäkki.
Trevor Ravenscroft, Pyhä keihäs.
Toivo Rikhard Pekkanen, Tehtaan varjossa.
Deke Leonard, Maybe I Should've Stayed in Bed.
Paul Auster, Lasikaupunki.
William S. Burrough, Alaston lounas.
Tässä on yllätyksiäkin.
Lähetä kommentti