Ajattelitteko, että heitin rokkivaihteen päälle niin kuin SchizoBlog 20.5. 2004.
[Jumalan kiitos tämä käyttöliittymä näyttää selväsanaisesti nimimerkin tuossa alalaidassa. Muuten tällainen sanasokea olisi saanut plärätä ruutua puolen vuotta. Mutta en ryhdy skitsoilemaan, sillä pahempaakin on kyllä nähty. Otetaan esimerkiksi globaali ystäväni, Nietzschen puolalainen pikkuserkku Sznieztzszche, joka oli saanut nimensä pahan allergisen nuhansa takia.]
Ei. Ei rokin jättiläisiä minulle.
Mutta tunnustettakoon, että hänen The Slider-Potter -hatustaan johtuen päätin hypätä hetkeksi Luihuisten riveihin.
Alkuperäinen idea oli Raparperi-Raisan. Hän oli kolmenkympinkriisiä järjestelmällisesti rakentaessaan ryhtynyt pohtimaan teemaa, mitä tulikaan ajatelluksi viime vuosituhannella. Hän oli jo 16-vuotiaana tehnyt omaa identiteettiään ja tulevaisuuttaan peilaavan strategia- ja visiopaperin. Mielestäni juuri tämä on yksi käytännön esimerkki siitä, kuinka päättäväisesti kasarisukupolven feminismi oli omaksunut uuden yhteiskunnan perusteet. Juuri strategia- ja visiopapereita kirjoittamalla saattoi päästä eteenpäin vasta kehittymässä olevan kilpailuyhteiskunnan askelmilla.
Nykyisin tällaisia henkilökohtaisia strategia- ja visiopapereita sanotaan portfolioiksi.
RR teki valikoivan katseen taaksepäin, töihin tehtyihin, ja merkkasi niistä plussat ja miinukset, tosin vain tyynesti tarkastellen, mikä niistä oli toteutunut, mikä ei.
Toinen mahdollisuus olisi ollut se, että hän olisi ottanut kantaa myös siihen, oliko niissä mitään järkeä.
Mutta tämäkin ajatus on mukana luultavimmin eräänlaisena jäänteenä menneellä vuosituhannella yleisestä taidesuuntauksesta, ns. sosialistisesta realismista. Sen oleellisin piirre oli vastaanoton tapa, rivien välistä lukeminen.
Erilaisten aatesuuntausten kuoleman hauskin puoli on oikeastaan se, että me eloonjääneet voimme aina omaksua vanhoja hyviksi ja toimiviksi havaittuja metodeja, vaikka niillä maineensa ansainnut järjestys ja ideologia olisivat kuolleet.
Metodi siis ikään kuin vapautuu toisten aatesuuntausten käyttöön. Tätä samaa ilmiötä olemme voineet havaita myös viime aikojen kansainvälisessä suurpolitiikassa. Ne metodit, joita diktatuurit ja tyranniat harjoittivat, ennen kuin demokraattiset voimat ne päättäväisesti murskasivat, voivat nyt isännästään vapautuneena tulla demokraattisten valtioiden käyttöön. Tarkoitan tietysti ikivanhaa käyttäytymistieteellistä hallintametodia, ns. kidutusta ja murhaamista.
Palatkaamme Blogistaniin. Vain poliittinen korrektiuteni estää minua käyttämästä rivien välistä lukemisen taitoa näihin menneisyydenhallintatilintekoihin, jotka Raisa esitti itse määritellen positiivisena.
Raisa on siis a) "+ Saanut ensimmäisen lapseni (melkein)", 2) "+ Ollut kihloissa" 3) "+ Ajanut skootterilla Pariisissa" sekä 4)"+ Ollut ottamatta asuntolainaa".
Aivan ensimmäisenä kommenttina minun on sanottava, ettei minulla ole likainen mielikuvitus. Pesen mielikuvitukseni aamuin illoin, ja muistan myös purskuttaa purupinnat. Kerran viikossa poistan jäämät ulkoiluttamalla mäyräkoiraa. Tiedän myös, että lukijani ovat yhtä puhdassieluisia. Ja juuri siksi en voi pitää sattumana sitä, että jokaisesta Raisan positiivisesta elämänkohtalosta voisi kirjoittaa rivien välistä lukien blogin, joka olisi ehdottomasti elokuvatarkastamon kokonaan kieltämä. Videoituna se joutuisi Kiasman salaiseen holvistoon salalokeroon numero 666.
Tämän vuoksi esitänkin luonnollisen toiveen: älkää kertoko tästä meemistä eurovaaliehdokkaillenne. Ajatelkaa jos he kaikki tulisivat kaapista kertomaan mitä he halusivat tehdä 16-vuotiaana. Olen nimittäin varma, että he haluavat tehdä sen kaiken nyt Euroopalle.
Siksi annankin tässä perusohjeet 16-vuotialle strategia- ja visiopaperin rakentamiseen. Tärkeät, ns. asiasanat on boldattu. Juuri nämä asiasanat ovat niitä kulmakiviä, joiden varaan 16-vuotiaan strategiapaperi ennen 30-vuotispäivää on rakennettava.
Älä kuitenkaan unohda asettaa myös välitavoitteita. Sellaisiksi sopivat esim. 21-vuotispäivä, 26-vuotispäivä, 29-vuotispäivä, 29½-vuotispäivä, kolmikymmenvuotispippaloviikon järjestämispäivä ja pari edellistä päivää, jolloin on syytä miettiä Finnairin (v. 2018 Trans-Atlantic EuroFinn -Lines, sillä pääjohtaja Pekka Himasen mukaan vaikka kaikki muut Euroopan lentoyhtiöt sulautuisivat, me Finnairissa pysymme itsenäisenä) äkkilähtöjä. Finnair on siihen mennessä strategiapaperinsa lupaamalla tavalla pystynyt kuljettamaan lähes kaikki diktatuurimaiden hallitsijat pois kotimaastaan välittömästi heidän hallintonsa hajottua. Näistä on tehty ns. kättäpäällesopimus, josta Finnair saa kultaisena kädenpuristuksena 20 prosenttia omaisuudesta.
Hyvä Sweet Little Sixteen!
Vuonna 1988 syntyneenä kuulut siihen segmenttiin, jossa globaali väestönkehitys saattaa muodostua ongelmaksi, ei vähiten globaalisti vääristyneen ikärakenteen vuoksi. Erityisen ongelmalliseksi tämä on tullut ympäristöpäästöjen vuoksi, sillä haikarat ovat ruvenneet yhä useammin menemään ns. globaalisti kehittyviin maihin. Itse asiassa haikarakato on lähestulkoon rakentanut ihmispyramidin väärinpäin.
Tätä kehityskulkua tulevat voimistamaan muuttovirrat ja aina arvaamattomammaksi käyvä kansainvälinen politiikka. Sinun ei tule väheksyä teknologista kehitystä, joka on mahdollistanut maailman suurimman virtuaalivaltio Blogistanin itsenäisyyden ja vapauden. Vapauden arvolle perustuvaa luovuuden kulttuurin lisäksi uimahallien on ehdottomasti oltava ilmaisia ja keskeiset kannaotot ovat tarpeen myös seuraavilla aloilla: Talous "veroja ja työnantajamaksuja on alennettava", elinkeinorakenne "oltava monipuolinen", luonto "pidettävä fitissä kunnossa", ympäristö "on ylin arvo", kansallisvaltio "kuolee, mutta voidaan käyttää propagandassa", hallinto "on paha, paha, paha", oikeus "otettava tarpeen vaatiessa omiin käsiinsä", julkinen sektori "on paha, paha, paha, paha", paitsi kun se antaa rahaa strategia- ja visiopaperitutkimukseen, markkinointiin, takaisin maksettavaan opintotukeen, yliopistoihin ja muodon vuoksi kehitysapuun. Mukana on syytä olla myös verkottuva kansalaisyhteiskunta, kiinnostava ja haasteikas kolmas sektori, yhä monimutkaisemmaksi ja vaativammaksi muuttuva työelämä, työllisyys, omaehtoinen verkottuva kulttuuri, päämäärätietoinen ja tehokas koulutus, kehittyvien maailmojen oleelliseksi piirteiksi verkottunut viestintä, verkottunut vapaa-aika sekä soveltuvat arvot ja tarkoin valitut aatteet ovat teemoja, joihin nähden jokaisen 16-vuotiaan on omat päämääränsä ripustettava.
Niillä Sinun, Sweet Little Sixteen, sopii porskuttaa 2010-luvun karikot läpi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti