Kotiväen suosikkibodari on keisari Augustus. Hänen vahvat käsivartensa korostuvat erityisesti fasismin aikana valmistetuissa patsaissa korostetussa eleessä, jossa vanhaa roomalaista tervehdystä on hieman säkäkorkeudeltaan korotettu, jotta se muistuttaisi päheämmän ideologian mukaista kädenojennusta. Toiseen käteen sijoitettiin sitten antiikista tuttu vallan symboli fasces lictoriae, josta uuden ideologian nimikin oli näpistetty.
Mutta ruumiin korostus näkyy erinomaisesti myös niissä antiikin patsaissa, joissa six-pack esiintyy usein tyylipuhtaampana kuin monissa nykyisissä ruumiinkulttuurin sublimointiin keskittyneissä kaupallisissa julkaisuissa.
2 kommenttia:
Kuules Sedis, on kyllä niin että suurin osa renessanssin antiikkia matkivista marmorialastomista oli kyllä aivan tavallisia kadulta napattuja poikia, jotka tekivät tavallista työtä.
Jaa, naisista en kyllä ole varma. Mutta todennäköisesti hedelmätarhan työöläinen tai siivooja olivat tavallisen laihoja. Eikähän sellaisille malleille tarvinnut paljoa maksaa.
Siis bodaamista ei vielä 1400-1500-luvuilla ainakaan tarvittu. Satuin näkemään muuten Firenzessä sellaisen näyttelyn jonka nimi oli Kaksoisvirtainmaa, ja siinä oli säilyneitä värillisiä päitä ja ruumiinosia, en tiedä miten värit olivat säilyneet, ehkä ne olivat olleet jossain suossa. Siis sitä hellenististä kamaa.
Aivan upeita veistoksia! Renessanssinerot sitten kuvittelivat että marmori oli valkoista tai korkeintaan punertavan valkoista eikä värejä kuulunut käyttää lainkaan.
Ihanaa että lähetät kuvia! Italia sopii aivan loistavasti tähän alkavaan kaamokseen.
Puhuin ruumiin korostamisesta, en bodaamisesta.
Sotilaat kyllä bodasivat jo silloin. Lihasmassaa tarvittiin raskaisiin töihin.
Augustus on aika tasapainoisen näköinen.
Lähetä kommentti