tiistaina, marraskuuta 18, 2008

Dokumentin ytimessä 45: HYY 140 vuotta

Viilausta ja pari puuttuvaa näytettä lisätty. Esitys siis keskiviikkona alkaen kello 17 Orionissa, Eerikinkatu 15.

Vappu Helsingissä vuonna 1917

Suomi 1917. Otteita. Esitys DigiBeta, otteita 1'.

Ylioppilaat ovat valkolakkeineen olleet pysyvä osa helsinkiläistä vapunviettoa elokuvan alkuajoista lähtien. Värikkäänä massatapahtumana vappujuhla oli elokuvantekijöiden suosima lyhytelokuvan aihe. Kuvia on sittemmin käytetty monissa Suomen elokuvan historiaa valaisevissa kooste-elokuvissa.

Leo Mechelinin hautajaiset

Suomi 1914. Tuotantoyhtiö: Finlandia Film. Filmitarkastus nro 5281: 3.2.1914, 75 m / Esitys DigiBeta, otteita 2'15''

Finlandia Film oli autonomian ajan toiseksi suurin elokuvayhtiö 49 valmistuneella filmillään. Useimmat sen elokuvista on nykyisin luonnehdittavissa uutisvälähdyksiksi tai dokumentaariluonteisiksi uutisaiheiksi. Leo Mechelinin hautajaiset olivat merkittävä kansallinen tapahtuma, sillä sen tallensivat Finlandia Filmin lisäksi myös Hjalmar V. Pohjanheimon omistama Lyyra ja ruotsalais-norjalaisessa omistuksessa ollut Pohjoismainen Biografi Komppania. Uutiskilpailun voitti Lyyra, joka ehti saada Leo Mechelinin hautajaiskuvat julkisuuteen paikallispoliisien toimittamasta sensuurista kahta päivää muita nopeammin. Vain Finlandia Filmin valmistama kuva on säilynyt.

Iso Paraati Helsingissä 16/5 1918

Suomi 1918. Bio-Filmin uudelleen vuonna 1933 liikkeelle laskema. Tuotantoyhtiö: Pohjoismainen Biografi Komppania 7 Bio-Film Oy. Tuottajat: Rasmus Hallseth & David Fernarder / PBK. 300 m. Esitys DigiBeta, otteita 4'

Vuoden 1918 filmitarkastuksen 15:sta elokuvasta peräti kahdeksan liittyy sotaan. Aktiebologet Bio-Film otti levitykseen veroalennuselokuvan alettua haltuunsa vuonna 1918 valmistuneen filmin, jonka valmistajasta ei ole varmaa tietoa. Sodan jälkeen useat ulkomaiset elokuvayhtiöt, saksalaiset UFA ja Messter-katsaus, Ruotsin Pathé Frères ja kotimaiset Lyyra tallensivat Mannerheimin ja valkoisen armeijan saapumisen Helsinkiin.

18.5.1918 tarkastettiin Maximin täydellisenä säilynyt Kenraali Mannerheim’in tulo Helsinkiin Suomen Kansalaisarmeijan kanssa 16 p:nä toukokuuta 1918. Suojeluskuntaelokuva levitti sitä myöhemmin uusin kopioin.

Toukokuun voitonparaatin ikuisti myös Lyyra otsikolla Ylipäällikkö, kenraali Mannerheimin ja nuoren voittoisan kansansotajoukon tulo Helsinkiin toukokuun 16 p:nä. Elokuvan ei tiedetä säilyneen.

Pohjoismainen Biografi Kompanian vuoden ensimmäinen elokuva kuvasi samaten 16.5. pidetyn paraatin, kuvaajana tiettävästi Frans Ekebom. Yhtiön kolmas elokuva sai nimen Ruotsalainen prikaati, missä Mannerheim kiittää ruotsalaisia. Se on toinen täydellisenä säilynyt sisällissotaan liittyvä filmi.

Iso Paraati Helsingissä 16/5 1918 –nimikettä ei filmitarkastuksen nimikkeistä löydy. On todennäköistä, että nyt nähtävä kuva on Pohjoismaisen Biografi Kompanian 1918 valmistama, sillä Lyyran elokuvia ei tiedetä säilyneen.

Kuvasarjasta erottuvat valkoisen armeijan marssi Helsinkiin, kenraali Theslöf ja pormestari J. von Haartman, jotka vastaanottavat ylipäällikön, kenraali Mannerheimin joukkojen ohimarssin Arkadian puiston kohdalla. Mannerheimin senaattikäynnin jälkeen filmi seuraa yleisöä Nikolainkirkon portailla, jonne ylioppilaat ovat muodostaneet kunniakujan. Joukkojen tarkastuksen ja upseerikuvien jälkeen ylioppilaat tervehtivät Mannerheimiä, minkä jälkeen kenraalitar Wetzer – läntisen armeijan komentaja, kenraalimajuri Martin Wetzerin vaimo – luovuttaa kunnialipun Mannerheimille. Jatkossa filmi seuraa rakuunoita, Pohjois-Pohjanmaan rykmenttiä, ruotsalaisia vapaaehtoisia eversti Hjalmarssonin johdolla, yleisöä Esplanadilla ja upseereitten tulon Runebergin patsaan kohdalla Esplanadille.

Snellmanninpäivän juhlallisuudet

Suomi 1926. Tuotantoyhtiö: Suomi-Filmi 1926. Filmitarkastus: 13743 – S – 97 m / esitys DigiBeta, otteita 3'

Kulkue, jonka muodostavat Suomen Ylioppilaskunta, Ylioppilaskunnan Laulajat ja Akateeminen Karjala-Seura, järjestäytyy 12.5.1926 ennen puoltapäivää Vanhan Ylioppilastalon eteen. Kulkue lähtee liikkeelle klo 12.00 ja siihen liittyy ryhmä Kirkkokadulla (joko Teknillisen korkeakoulun tai Kauppakorkeakoulun ylioppilaskuntien kulkueet, jotka molemmat liittyivät kulkueeseen myöhemmin), ja kulkue saapuu Suomen Pankin eteen.

Toisessa osassa Ylioppilaskunnan Laulajat esittää "Suomen laulun" pastori Forsmanin johdolla; seuraa kolminkertainen eläköönhuuto isänmaalle ja seppelten lasku Snellmanin patsaan juurelle. Akateemisen Karjala-Seuran seppeleen laskee maisteri E. E. Kaila, niin myös Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta. Kolmannessa osassa Suomalaisuuden Liiton puolesta seppeleen laskevat tri Rafael Engelberg ja opettaja Pekka Puhakka; Ylioppilaskunnan Laulajat esittää laulun "Herää Suomi"; seuraa paluumarssi AKS:n johdolla ja samalla tervehditään Snellmanin patsasta.

Suomi-Filmin uutiskuvia 3 / 1935
Suomi 1935. Tuotantoyhtiö: Suomi-Filmi Oy. Suunnittelu: Topo Leistelä. Kuvaus: Eino Kari. VET 398 – S – 220 m / 8 min. Esitys DigiBeta, otteita 3'

Ylioppilaiden mielenosoituksia ja suomalaisuuskokouksia eduskunnan käsitellessä yliopiston kielilain muutosta 1935. Mykkänä valmistuneen katsauksen välitekstit ovat kadonneet.

Akateeminen romukasa

Suomi 1939. Tuotantoyhtiö: Suomi-Filmi Oy. Ohjaaja, teksti ja selostus: Turo Kartto. Kuvaus: Uno Pihlström. VET 1181 – S – 200 m / 6 min. Esitys DigiBeta, otteita 2'45''.

Akateeminen romukasa on talvisodan alla valmistunut Turo Karton ja Suomi-Filmin runomuotoinen ylistys akateemisen väenosan innokkaasta halusta avustaa suomalaista sotilaslentotoimintaa.

Finlandia-katsaus 100

Suomi 1949. Tuotantoyhtiö: Suomi-Filmi Oy. Ohjaus: Holger Harrivirta. Kuvaus: Unto Kumpulainen, Aimo Jäderholm, Vilho Pitkämäki, Eino Itänen. Selostaja: Yrjö Haapanen. VET: 2828 – S – 240 m / 8 min. Esitys DigiBeta, otteita 1 '.

Kirjatyöntekijöiden lakon, jääpallomestaruustaistelujen, Salpausselän hiihtokilpailujen, eduskunnan hiihtopäivän ja Suomen Kulttuurirahaston lisäksi sadas Finlandia-katsaus esittelee Kalevan 100-vuotisjuhlaa Kalevalan päivänä tavalla, jossa ylioppilasnuorison edustajat saavat huomattavan kunniapaikan.

Suomen Marsalkan viimeinen matka

Suomi 1951. Tuotantoyhtiö: Suomi-Filmi Oy. Tuotannonjohto: Harry Lewing. Ohjaus: Holger Harrivirta. Käsikirjoitus: Usko Kemppi. Selostus: Sakari Kuosmanen. Leikkaus: Orvo Saarikivi, Holger Harrivirta, Harry Lewing, Yrjö Haapanen. Kuvaus: Yrjö Aaltonen, Niilo Heino, Aimo Jäderholm, Uno Pihlström, Sulo Pitkämäki, Veli Tamminen, Reino Tenkanen. VET: 3486 / 5.2.1951 - 400 m / 13'30'' min. 35mm – Esitys DigiBeta, otteita 3'

Carl Gustaf Mannerheimin elokuun 4. päivänä 1944 alkanut presidenttikausi päättyi 4.3.1946. Ennen YYA-sopimusneuvottelujen käynnistymistä vuonna 1947 marsalkka poistui uutiskameroiden silmistä puolueettomaan Sveitsiin. Toukokuun 28.vastaisena yönä 1951 välittyi kotimaahan kuoleman viesti. Rauhan ajan suurimmat uutiselokuvayhtiöt Suomi-Filmi ja Oy Filmiseppo sekä puolustusvoimain kuvaajat saivat yhdistää voimansa taltioidakseen sotamarsalkan univormuun verhotun Mannerheimin hautajaiset.

Sitä ennen Suomi-Filmin Holger Harrivirta anoi kuvaajille "lupaa saada pystyttää 1 metrin korkuiset, 1,5 metrin pituiset ja 40 cm leveät kamerakorokkeet Yliopiston kirjaston rappusille, Postitalon kukkaisistutuksen keskelle, Hietaniemen sankarihaudalle vastapäätä Suomen Marsalkan leposijaa sekä Hietaniemen koivukujan päähän". Telineet myös pystytettiin ja niiltä filmattiin ylioppilaiden saaton mittasuhteet koko maailmalle.

Pyyntö sai pontta perustelulla, joka liitti toisiinsa suruntäyteisen suurmiessaaton ja Suomi-kuvan kirkastamisen: "On huomioitava, että jo seuraavana päivänä lähetetään tapahtuma lähes kymmeneen muuhun maahan. Näin sen 'good will' -arvo maatamme kohtaan on vaikeasti rahaksi arvioitavissa."

Finlandia-katsaus 88

Suomi 1948. Tuotantoyhtiö: Finlandia-Kuva. Kuvaaja: Unto Kumpulainen. Teksti: Usko Kemppi. Selostus: Carl-Erik Creutz 2618 – S – 189 m – 6 min, ote, Esitys DigiBeta, otteita 3'

Ylioppilaat juhlivat Maamme-laulun satavuotisjuhlaa kiivaana keväänä 1948. Paasikivi oli määrännyt tykkiveneen suojaamaan presidentinlinnaa kommunistien "vallankaappaukselta" ja hetkeä myöhemmin sota-alukset vartioivat Helsingin edustaa Suomenlinnassa vietetyn Ehrensvärdin juhlinnan nimissä. Flooranpäivänä ylioppilaslippujen kunniakuja reunusti Helsingin Yliopiston kansleri Antti Tulenheimon saapumista juhlajumalanpalvelukseen. Seuraan liittyvät pian maan hallitus ja tasavallan presidentti J. K. Paasikivi, jonka HYY:n puheenjohtaja professori Erkki Laurila toivottaa tervetulleeksi. Päätapahtuman jälkeen Suurtorilla tuhatlukuiset ylioppilaat ja yleisö laulavat Maamme-laulun sotilassoittokunnan säestämänä ja osakuntalippujen tehdessä kunniaa. Juhlat jatkuivat Kumtähden kentällä, jossa oli paljastettu "vaatimaton, koruton muistomerkki".

Finlandia-katsaus 187

Suomi 1952. Tuotantoyhtiö: Suomi-Filmi Oy. Ohjaus ja käsikirjoitus: Harry Lewing. Kuvaus: Uno Pihlström, Yrjö Aaltonen, Harry Lewing, Niilo Heino, Erkki Imberg, Väinö Kolhonen, Ensio Lumes, Yrjö Haapanen. VET: 4165 – 210 m / 7min. Esitys DigiBeta, otteita: 1'

Kansleri Antti Tulenheimon hautajaisissa professorit Lönnroth, Myrberg, Pipping, Linkomies, Kivimäki, Salmiala, Sipilä ja Rekola kantavat arkun ulos Helsingin vanhasta kirkosta. Omaisten surusaattue, lisäksi näemme tasavallan presidentti J.K. Paasikiven sekä Ylioppilaskunnan ja osakuntien lippukulkueen ja autosaattue.

Lippusemme kohouupi…

Suomi-Filmi 1953. Tuotantoyhtiö: Suomi-Filmi Oy. Ohjaus: Harry Lewing. Käsikirjoitus ja selostus: Sampo Sovijärvi. Kuvaus: Uno Pihlström, Aimo Jäderholm, Niilo Heino, Yrjö Aaltonen. Leikkaus: Yrjö Haapanen. 280 m / 10 min. Esitys DigiBeta, otteita 2'33''.

Ylioppilaskunnan laulajien 70-vuotisjuhla katsottiin oman elokuvan arvoiseksi tapahtumaksi vuonna 1953. Suurkonsertti pidettiin Messuhallissa tasavallan presidentin Juho Kusti Paasikiven kunnioittaessa tapahtumaa korva tarkkana. Jatkot olivat veljesillan nimellä Vanhalla Ylioppilastalolla, jonne arvovieraat ja ylioppilaat marssivat lippujen alla illan pimetessä.

Itsenäisyytemme 40-v. juhlallisuudet

Suomi 1957. Tuotantoyhtiö: Suomi-Filmi Oy. Ohjaus: Orvo Saarikivi. Kuvaus: Väinö Kolhonen, Matti Oksa, Niilo Heino. Teksti: Harry Lewing. Selostus: Reino Hirviseppä. Esitys DigiBeta, otteita 2'41''

Itsenäisyyden 40-vuotisjuhlia veti uusi presidentti, Urho Kekkonen. Juhlinnan muodot ylioppilaiden soihtukulkueineen ja presidentinlinnan tanssiaisineen olivat kuitenkin pysyviä traditioita.

Finlandia-katsaus 439

Suomi 1959. Tuotantoyhtiö: Finlandia-Kuva. Ohjaus: Kari Uusitalo. Käsikirjoitus: Mikko Haljoki, Kari Uusitalo. Kuvaus: Väinö Kolhonen. Äänitys: Heikki Laakkonen. Selostus: Reino Palmroth. Musiikin miksaus ja valinta: Allan Pyykkö. Levittäjä: Suomi-Filmi Oy. Esitys DigiBeta, otteita 2,41''

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta äänestää opiskelijavaaleissa. Katsaus kiinnitti katseet myös ylioppilaiden taloudelliseen valistusrynnäkköön, ns. "markka mieheltä" -keräykseen. Rahat luovutettiin Suomen Pankille (sic!) "taloudelliseen valistustyöhön". Keräys symbolisoi vakaan talouselämän ja kehityksen merkitystä.

Finlandia-katsaus 514

Suomi 1961. Tuotantoyhtiö: Finlandia-Kuva. Levittäjä: Suomi-Filmi Oy. Käsikirjoitus: Esko Helminen. Kuvaus: Väinö Kolhonen, Niilo Heino. Äänitys: Lasse Hjort. Selostaja: Reino Palmroth. Esitys DigiBeta, otteita 23''

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Kongo-viikko 1961 oli vuosikymmenen ensimmäisiä avautumisia kansainväliseen solidaarisuuteen, mikä ei vastoin yleistä käsitystä suinkaan tapahtunut vasta vuosikymmenen radikaalilla jälkipuoliskolla. Ylioppilaat tulkittiin kansainvälistymisessään liiankin paljon maailmalle suuntautuneiksi, sillä samalla viikolla Helsingin Sanomissa julkaistussa pilapiirroksessa Kari Suomalainen irvaili partaradikaaleille opiskelijoille laulua mukaillen: "Oi bingo bango bongo, on kotimaani Kongo…"

Drink Piss Freak

Suomi 1969. Ohjaus ja kuvaus: Erik Uddström. Musiikki: Ravi Shankar, The Sikiöt. Esitys DigiBeta, otteita 2'.

Välähdyksiä Vanhan ylioppilastalon "underground-yöstä" 12.4.1969 keskellä The Sikiöt -yhtyeen primitiivista free-jamissessiota ja psykedeelistä valoshowta.

Työtä Ylioppilasteatterissa
Suomi 1961. Tuotantoyhtiö: Teekkarien elokuvakerho Montaasi. Ohjaus, suunnittelu, leikkaus: Risto Jarva. Selostusteksti: Jaakko Pakkasvirta. Selostajat: Raija Sinkkonen, Lauri Markos. Kuvaus: Pertti Maisala, Ilkka Salomaa. Kuvausapulaiset: Matti Huhtala, Heikki Kalli, Juhani Savolainen, Juhani Timgren. Erikoistehosteet: Kari Rydman. Esiintyjiä: Kai Lappalainen, Jyri Schreck. Näytteet Franz Kagkan näytelmästä "Haudanvartija", YT 1961. Laboratorio: Aarne Syväpuro Ky / Suomi-Filmi Oy. VET 11733 – S – 220 m / 8 min // 35 mm

Teknisessä Korkeakoulun elokuvakerho Montaasi perustettiin 1957. Se oli Risto Jarvan elämäkerturi Sakari Toiviaisen mukaan Suomen paras elokuvakoulu. Ateneumin kamerataiteen osasto aloitti vasta 1959. Ammattisuuntautuminen ratkesi, kun Montaasi ja Ylioppilasteatteri aloittivat yhteistyön. Montaasiin hankittiin 16 mm:n kamera ja äänilaitteet – juuri äänen mukaantulo nosti filmausharrastuksen amatööritasolta ammattilaisen piiriin.

Ylioppilasteatteri valikoitui yhteistyökumppaniksi helposti. YT:n toinen johtaja Markku Annila oli teekkari ja toinen johtaja Jaakko Pakkasvirta – tuleva elokuvaohjaaja – kirjoitti Teekkari-lehteen. Pakkasvirran sanoin YT "ei tehnyt pelkästään teatteria, vaan siinä olivat mukana musiikki ja kirjallisuus. Se oli hyvin laveasti ihmisiä aktivoiva kokoontumispaikka". YT:n ohjelmisto oli rohkeaa, kokeilevaa, jopa anarkistista ja ehdottomasti esteettisesti radikaalia, jopa taiteen vallankumousta korostava: puhuttiin tietoisuuden syventämisestä ja yhteiskunnallisten vaikutussuhteiden selvittelystä, mikä oli Suomessa uutta.

Työtä Ylioppilasteatterissa (1961) oli toinen yhteistyöelokuva, sillä Shakespeare-esitys "Hairahduksia" oli filmattu 16 mm:n kalustolla jo aiemmin. Ohjaajia olivat Juhani Savolainen ja Risto Jarva.

Työtä ylioppilasteatterissa on 8 minuutin mittainen lyhytelokuva Se sai ensimmäisen kerran jaossa olleen miljoonan "vanhan markan" valtionpalkinnon, mikä moninkertaisti Montaasin budjetin. Elokuva jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa on dokumentaari Ylioppilasteatterin tiloista, ihmisistä, harjoituksista ja ilmapiiristä. Esillä ovat rooliin valmistautuvat näyttelijät Kai Lappalainen ja runoilijanakin tunnettu Jyri Schreck – Suomi-Filmin sodanaikaisen toimitusjohtajan Matti Schreckin nuorena kuollut poika. Esityksessä on Franz Kafkan näytelmä "Haudanvartija", jonka ohjasi työryhmä Pakkasvirta – Lappalainen – Schreck – Kai Savola.

Elokuva-arvioissa elokuvan ansiot myönnettiin, kokeilun tarpeellisuus ja valtionpalkinto ymmärrettiin oikeutetuiksi. Arvostelijat toivoivat samaan hengenvetoon tekijöiden kypsyvän realistiseen suuntaan, pois kokeiluista. Levitysmahdollisuudet liittyivät lähinnä ylioppilaiden kulttuurikilpailuihin. Elokuva sai – armosta kuten Toiviainen huomauttaa – kolmen vuoden veronalennusoikeus. Muuten elokuvan "arveltiin ylittävän yleisön älykkyystason eikä seuraavaa samantapaista työtä hyväksyttäisi veronalennuselokuvaksi ollenkaan". Lyhytelokuvassa tämä oli elinehto, sillä näin luokiteltu elokuva alensi pääelokuvan veroa tuolloin 5 prosenttia.

– Lähde: Sakari Toiviainen, Risto Jarva, SEA, VAPK 1983.


Lapualaismorsian – näytteitä "promorullasta"

Suomi 1967. Tuotanto: FJ-Filmi Oy, Jörn Donner Productions Oy. Tuotannonjohto: Pentti Helanne. tuottaja: Arno Carlstedt. Ohjaus: Mikko Niskanen. Käsikirjoitus: Marja-Leena Mikkola, Mikko Niskanen, Jörn Donner, Arvo Salo, Kari Franck, Seppo Aaltonen, Markku Lahtela. Kuvaus: Osmo Harkimo. Musiikki: Kaj Chydenius, Eero Ojanen. Leikkaus: Juho Gartz. Äänitys: Paul Jyrälä, Erkki Seiro, Tuomo Kattilakoski. Pääosissa: Kristiina Halkola (Liisa Alatalo), Kirsti Wallasvaara (Tenu), Aulikki Oksanen (Lulu), Pekka Laiho (Petteri), Pekka Autiovuori (Alpo), Jukka Sipilä (Nipa), Heikki Kinnunen (Hessu), Mikko Niskanen (professori), Ylioppilasteatteri: Kalle Holmberg, Kaj Chydenius, Vesa-Matti Loiri, Kaisa Korhonen, Kari Franck. Promorulla – ei tarkastettu elokuvatarkastamossa. Esitys DigiBeta, otteita 3'.

Mikko Niskasen ohjaama Lapualaismorsian (1967) kiertyi Arvo Salon kuuluisan Lapualaisoopperan ympärille. Katkelmassa on elokuvassa käyttämätöntä materiaalia ja mukana on myös 1930-luvun Lapuanliikkeen autenttista arkistofilmiä.

Kuvissa näkyy useita 1960-luvun ikoneja, mm. Vesa-Matti Loiri, Lars Svedberg, Kari Franck, Kaisa Korhonen, Pekka Laiho, Jukka Sipilä, Soila Komi, Tuula Nyman, Kristiina Halkola, Heikki Kinnunen, Kirsti Wallasvaara ja Maria Wolska. Pasifistimielenosoituksessa Markku Lahtela, vuonna 1968 vallatun Ylioppilaslehden vallankumouspäätoimittaja, polttaa sotilaspassinsa. Tapahtumaa seuraa kiinnostuneena elokuvan tuottaja Jörn Donner.

"Väkivaltaa emme tahdo, väkivaltaa emme tee. Vain heikko vaatii väkivaltaa, vain heikko tottelee".

Kyse ei ole virallisesta elokuvateattereissa pyörineestä trailerista, jollaista ei ole, vaan "promorullasta". Se sai esityksensä pari päivää ennen elokuvan ensi-iltaa erikoisyleisölle.

Vanhan valtaus

Suomi 1968. Tuotantoyhtiö: Maisala & co. Suunnittelutyöryhmä: Peter von Bagh, Elina Katainen, Timo Linnasalo, Pertti Maisala ja Sakari Toiviainen (selostus). VET 20478 – S – Esitys: Digibeta, 8'.

Vanhan valtaus on mainoksen mukaan "lentolehtiskuva". Kyse ei ole perinteisestä elokuvasta, sillä Vanhan Ylioppilastalon satavuotisjuhlat marraskuussa 1968 korvanneesta valtauksesta liikkuvaa kuvaa otettiin varsin vähän. Elokuvan autenttisuutta se ei vähennä, sillä kuvat ja äänet ovat paikan päällä tallennettuja. Vastaavalla tavalla toimittiin valmistettaessa lyhyitä uutisfilmejä Ranskassa toukokuun 1968 ylioppilasliikehdinnän aikana. Kuten elokuvakontaktin esittelyvihkonen 1970-luvun alussa lupasi, elokuva on "tästä huolimatta varmasti parhaita, haastavimpia dokumentteja suomaisen yliopistoelämän käännekohdasta".

28. marraskuuta

Suomi 1973. Tuotantoinstituutio: Elokuvaosuuskunta Palokärki. Työtyhmä: Robert Arnkil, Hannu Eerikäinen, Ari Erti, Johan Hake, Terttu Hämäläinen, Kari Karmasalo, Bo-Erik Mannerström, Heikki Ortamo, Henrik Paersch, Gunnar Petterson, Risto Salonen, Katri Siikarla, Mikko Syvänne, Ilona Tanttu. VET 21662 – S – 355 m (16 mm, 35 min) / Esitys: Digibeta, otteita 17'.

Elokuvassa käydään lyhyesti läpi korkeakoulujen hallinnonuudistustaistelun historia. Esillä ovat helsinkiläisen opiskelijaliikehdinnän tärkeimmät vaiheet mielenosoituksineen. Ylioppilastoiminnan historia liitetään osaksi vasemmistolaista aktivismia, minkä näkökulmasta esille tulevat 1970-luvun alun hengessä opiskelijaliikkeen vaatimukset ja saavutukset. Erityisenä piirteenä mainittakoon opiskelijaliikkeen ja työväenliikkeen lähentyminen.

On elo ylioppilaan…

Suomi 1947. Tuotantoyhtiö: Finlandia-Kuva. Tilaaja: Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta. Levitys: Suomi-Filmi Oy. Ohjaus: Holger Harrivirta. Käsikirjoitus: Vilho Helanen. Kuvaus: Unto Kumpulainen. Selostaja: Carl-Erik Creutz. Näyttelijä: Kaarlo Halttunen (isä). Esiintyjät: Miina Sillanpää, Viljami Kalliokoski, Heikki Klemetti. VET: 2405 – S – 1300 m / Es. Digibeta 12'.

On elo ylioppilaan… on lyhytelokuva sodanjälkeisen opiskelijasukupolven asuntopulasta Helsingissä. Elokuva on tehty tukemaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Domus Academica -talon rakennushanketta. Vilho Helasen käskirjoitukseen lukeutuvat hyvinkin perinteiseen tapaan suvivirsi, valkolakki ja pojan paluu kotiin: "Mikä herra minä?" ja modernin isän (Kaarlo Halttunen) määräys: "Syksyllä meet Helsinkiin". Junassa matkataan kohti pääkaupunkia, mitä seuraa ajalle tyypillinen ja totuudenmukainen ankara kämpänhaku, kuten myös tuulettautuminen nätin tytön kanssa – tosin vain unessa. Sadat ylioppilaat dallaavat katuja etsien kattoa päänsä päälle: "Kumma kylä tämä Helsinki..."

Ylioppilaselämää

Suomi 1990. Tuottaja: Ville Suhonen. Ohjaus ja leikkaus: Ville Suhonen. Käsikirjoitus ja selostus: Pekka Suhonen. Äänitys: Juha Rikka. Esitys: Digibeta 24 min.

Ylioppilaselämää on Ville Suhosen huolellisesti Helsingin yliopiston 350-vuotisjuhlan kunniaksi kokoama katsaus isänmaan toivojen kulttuurihistoriaan. Runollisuutta unohtamatta elokuva tarkastelee yliopiston sekä sen toimijoiden esiintymisistä valkokankailla 1900-luvulla myös sosiologisella silmällä.

– Koonneet ja esittelevät Ilkka Kippola ja Jari Sedergren. Videotekniikka Jarmo Nyman. Helsinki 19.11.2008

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onpas hävyttömän pitkä pläjäys. Ei tuommoista jaksa lukea.

Unknown kirjoitti...

SIKAMAGEE HUIMAAVA TIETOPANKKI ... Eläköön Kaupungin Valot ja Valiot !!!!!