torstaina, marraskuuta 16, 2006

Colonna-suvun hauta

 

Roomalaisen Colonna-suvun tunnus on pylväs. Colonnat ovat Rooman merkityksellisimpiä sukuja 1200-luvulta 1800-luvulle saakka. Tunnetuksi on tullut Colonna-suvun kilpailu vaikutusvallasta Orsini-suvun kanssa.

Suku ei periydy Julius Caesarista ja sen myötä Venus-jumalattaresta kuten joskus haluttiin väittää. Sekin on epäselvää, mitä nimen "pylväs" oikein tarkoittaa. On väitetty, että se on Trajanuksen pylväs, joka on hänen forumillaan Piazza Venezian vieressä pystyssä yhä. Colonnan palatsi on varsin lähellä sitä.

Suvun varhaisin tunnettu jäsen on Petrus de Columna (1078-1108). Nimi ei viittaa mihinkään pylvääseen vaan Albanin vuorten ruhtinaskuntaan. Petrus nai paavin veljentyttären, mutta jäi silti paavillisen jyrän alle.

Kardinaali Giovanni vanhempi (k. 1244) on suvun ensimmäinen merkittävä kirkollinen toimija, kuurian kykeneviä diplomaatteja. Santa Prasseden kirkossa löytyvä pylväs, jonka sanotaan olevan Kristuksen ruoskintapylväs, on juuri tämän kardinaalin Jerusalemista tuoma pyhäinjäännös.

Keskiajan tärkein taistelu oli guelphien (paavin) ja gibelliinien (hallitsijan) välillä. Orsinit olivat paavin porukkaa, Colonnat tiukkoja gibelliinejä. Kardinaali Giovanni nuorempi toimi diplomaattina paavi Gregorius IX:n (1227-41) ja Frederick II:n (Hohenstaufen) kiistoissa. Tärkeät tehtävät toivat suvulle paljon varoja ja maaomaisuutta. Komein palatsi rakennettiin Santi Apostolin piazzalle. Suku diilasi viiniä ja ruokaa maaseudun tiloiltaan ja osallistui vesihuollon järjestämiseen.

Sodaksi Orsinien ja Colonnien välillä puhkesi 1240, mutta hävitetyt varustukset rakennettiin uudelleen. Kardinaaleja ei Colonnan suvulle tullut kuitenkaan ennen vuotta 1278: siitä syntyivat dynastian sukuhaarat Gallicanot ja Palestrinat, jälkimmäisestä haarautuivat myös Riofreddot ja Genazzanot.

Yllättäen rauha syntyi Orsinien paavin (Nikolaus III) joka teki Giacomo di Ginondanosta - joka oli puoliksi Orsini - kardinaalin. Tuloksena oli mm. luostareita (fransiskaaneja). Suku sai vaikutusvaltaa myös yliopistoissa, erityisesti Bolognassa.

Välit paavin kanssa konfliktoituivat jälleen 1200-luvun lopussa. Colonnan perheen kolmikko Stefano, Agapito ja Giacomo Sciarra ryöstivät kylmästi paavin varat! Rahat palautettiin myöhemmin, mutta silti kiista johti jopa paavillisen ristiretken julistamiseen kirkosta erotettuja Colonnia vastaan. Paavin joukot tuhosivatkin Colonnien varustuksia ja omaisuutta. Joukkoja johti Colonnan suvun Riofreddo-haaran edustaja. Perheen sisäinen koheesiokaan ei siis ollut parhaasta päästä. Colonnat nousivat ahdingosta Ranskan kuninkaan tuella. Paavi otettiin kiinni syntymäkaupungissaan ja Sciarra läppäsi paavia kasvoille häväistyksen täydennykseksi. Elämä Roomassa oli näiden sotajoukkojen keskellä hyvin levotonta ja väkivaltaista. Colonnan omaisuus palautettiin, ja paavi Bonifacius kuoli ilmeisesti häpeään.

Pian uuden ranskalaisen paavin (Clement V) oli muutettava kuuriansa kanssa maanpakoon Avignoniin. Mukana oli monia Colonnan suvun edustajaa. Siellä he saivat erityisesti akateemista meriittiä. Varhainen humanisti Fransesco Petrarca (1304-74) nautti heidän suojeluksestaan.

Ennen 1300-luvun puoliväliä osat taas kääntyivät: ruton vaivaamassa maassa Colonnan sotajoukot kärsivät pahan tappion Porta San Lorenzossa. Kahden paavin järjestelmässä (vuoteen 1409) Colonnat eivät päässeet kovin määräävään asemaan, vaikka senaattoreita ja erinäisiä palkkasotureita heidän joukossaan löytyikin.

Oddone Colonna (1368-1431) valittiin nimellä Martin V paaiksi vuonna 1417. Hän palasi Avignonista väestönsä suureksi osaksi menettäneeseen Roomaan 1419 ja perusti tukikohtansa Vatikaaniin. Posted by Picasa

11 kommenttia:

Petja Jäppinen kirjoitti...

Lorenzo di Medici oli ensimmäinen suvussaan joka nai korkeaa aatelia ottaessaan vaimon Colonnan suvusta.

Petja Jäppinen kirjoitti...

Riofreddon linna taisi olla hiljan kaupan?

Sedis kirjoitti...

Teitkö tarjouksen?

Petja Jäppinen kirjoitti...

Itse asiassa harkitsin, mutta sijainti ei ollut kannaltani edullinen.
En halua linnaa liian läheltä asukaskeskuksia, moottoriteitä ja muuta modernia hälyä.

Ja mieluumin ostaisin kylän kuin linna, vaikka hyvä linna voisi kyllä tulla kysymykseen, jos hinta olisi kohdallaan.

Nyt olisi kyllä kiehtova kiinteistö tarjolla Liguriassa. Merenrannasta jonkin matkaa, 1200-luvulla rikkaan Genovasta kotoisin olevan naisen rakennuttama viiskerroksinen kaupunkitalo.

Asiantuntijat vakuuttivat että hinta on jokseenkin kohdallaan, mutta remontin tarpeessahan tuo olisi, viemäröinti, sähkötyöt, uudet ikkunat ja osin lattiatkin pitäisi laittaa, vaikka 800 vuotta vanha oliivipuu saattaa edelleen olla aivan kurantissa kunnossa.

Helsinkiläisen omakotitalon hinnalla sen kuitenkin saisi kuntoon ja tuhat neliötä kenties vaikuttaisi siihen, haluaako sittenkään luopua kirjojen, aseiden ja hammaslääketieteellisten tarvikkeiden keräilystä.

Kymmen minuuttia kävelymatkaa uimarantaan, kahden tunnin ajomatka Firenzeen ja hieman pidempi Bolognaan, vaikuttaa minusta oivalliselta vaihtoehdolta siihen että on vartin kävelymatka Kontulan ostoskeskukselle, parin tunnin ajomatka Turkuun ja hieman pidempi Jyväskylään.

Vaimon työkin asettaa omat rajoituksensa.

Jura Jukola kirjoitti...

Lorenzo de' Medici ei nainut Colonnan suvusta, vaan kilpailevasta Orsinin suvusta - ja joutui lisäksi lepyttelemään firenzeläisiä kalliilla turnajaisilla valittuaan roomalaisen morsiamen. Myöhempi Medici-paavi Klemens VII joutui kärsimään esi-isänsä valinnasta, kun Colonnat tekivät syksyllä 1526 rynnäkön Roomaan syöstäkseen paavin vallasta ja syrjäyttääkseen tämän kanssa liittoutuneet Orsinit. Sama toistui toukokuussa 1527, kun saksalaiset landsknechtit ja espanjalaiset palkkasoturit liittyivät Rooman ryöstöön. Kannattaa siis harkita tarkkaan mistä suvusta puolisonsa valitsee.

Petja Jäppinen kirjoitti...

Just. Sotkin ja korjasinkin seuraavassa postauksessa.

Tosin Lorenzo ei ollut Giulion/Klemensin esi-isä, vaan setä/ottoisä.

Jura Jukola kirjoitti...

Medicien sukuhistoriasta ei käänteitä puutu. Veljekset Lorenzo ja Giuliano saivat olla ylpeitä jälkikasvustaan: Lorenzon pojasta tuli paavi Leo X ja Giulianon pojasta paavi Klemens VII. Kun Giuliano puhkottiin hengiltä Pazzi-salaliitossa huhtikuussa 1478, otti Lorenzo veljenpoikansa kasvatettavakseen. Samassa firenzeläisessä kodissa kasvoi siis kaksi tulevaa paavia. Kulttuuriperheen ruokapöytään ilmestyi myös muuan Michelangelo Buonarroti, sillä Lorenzo näki hänessä tulevan taiteilijan. Kun tarinaan tuodaan vielä dominikaanimunkki Girolamo Savonarola, joka sai Sandro Botticellin polttamaan maalauksiaan, eletäänkin jo varhaisrenessanssin viimeisiä hetkiä. Savonarolalle kävi kuten Botticellin maalauksille...

Petja Jäppinen kirjoitti...

Hyvän ystäväni sanoin: Reilu meininki, ensin munkki poltti taulut, sitten kaupunkilaiset polttivat munkin.

Oliko se Giuliano joka oli syytteessä "luonnottomuukisista" samaan aikaan Leonardo da Vincin kanssa?

Kahden tulevan paavin lisäksi samassa pöydässä kasvoi Ranskan kuningattaren ukki, yhden paavin isoäiti.
Medici-Orsini akseli kesti kaikkiaan ainakin vuoteen 1576 jolloin Paolo Orsini murhasi vaimonsa, Isabella di Medicin.

Nykyään lähin elossa oleva Lorenzo Loistavan sukulainen taitaa olla... Leiningenin prinssi Nicholas.

Petja Jäppinen kirjoitti...

Korjaan. Lorenzon lähin elossa oleva sukulainen on Leiningenin prinssi Hermann Friedrich, töissä Royal Bank of Canadan eräässä haarassa. Puhelin numero on minulla tässä jossakin...416-955...

Anonyymi kirjoitti...

ups sorry delete plz [url=http://duhum.com].[/url]

Anonyymi kirjoitti...

ups sorry delete plz [url=http://duhum.com].[/url]