keskiviikkona, marraskuuta 01, 2006

Siinä minä olin

Siinä minä olin. Liikekeskuksen typerryttävissä valoissa, typerryttävine ilmeineni. Käteeni oli isketty luuri, jossa oli kuuluisa japanilainen tuotemerkki, Nokia.

Olin laskenut käsieni läpi Motorolan, Sony-Ericssonit ja Samsungit. Olin näpelöinyt jokaisen niistä, liuttanut kansia ja antanut simpukan lävähtää kiinni. Olin painellut herkkiä näppäimiä tunteakseni niiden vasteen.

Ja silti, vuosien tauon jälkeen, olen palannut - Nokian takaa, niin sanoakseni - juurilleni. Tuo jykevä hahmo, kestävän kehityksen jälkipolttoinen tuote, kaksi vuotta maailmaa kiertänyt, penikkatautinsa kärsinyt, softaltaan kirkastunut it-alan luonnontuote, Nokia 6233 on 3-Gpisteineen vain minun. Ei kenenkään muun.

Joten näpit irti menninkäiset ja kodin tontut 2 megan kamerastani, multimessageviestittimiestäni, fm-radiostani ja mp3-soittimestani, jolla voi soittaa pikapuheluita Tärkeille Ihmisille.

Nokia on Linnassani.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voi miestä.





Ja kai aika montaa naistakin.


Vii

Sedis kirjoitti...

Olen samaa mieltä. Vilpitöntä iloa on vastustettava.

Sedis kirjoitti...

Unohdinko mainita 1 Gt:n microsd-kortin?