perjantaina, marraskuuta 17, 2006

Farnese suvun vaakuna

 

Farnese-suvun tunnuksena ovat kuusi iiristä (gigli, fleur-de-lis): meillä tavataan sanoa asioita yksinkertaistaen niitä liljoiksi. Kukkaset sijoitetaan tavallisesti joko siniselle tai kullanväriselle pohjalle. Symboli on peräisin Firenzen (paavin kannattajien) guelfipuolueelta. Ensimmäinen varma merkintä Pietro Farnesesta (k. 1383) kertookin tämän osallistuneen kapteenina sotaan firenzeläisjoukoissa sodassa Pisaa vastaan. Suvun alkuperät lienevät kuitenkin Orvieton lähellä Pohjois-Laziossa, Umbrian maakunnan rajan välittömässä läheisyydessä. Maa-alue on tietämän mukaan tullut suvun haltuun normannisodissa tehtyjen palvelusten vuoksi noin vuoden 1100 tienoilla.

Sotasankariuden lisäksi suvun asemaa paransivat naimakaupat: Pier Luigi Farnese (n. 1435-1487) nai Caetanin suvusta: se oli lähellä Boniface VIII paavia. Näiden vanhin poika Angelo sai vaimokseen Orsinin, kuten toinenkin. Jälkimmäisestä, Alessandro I Farnesesta tuli sitten paavi Paulus III (1534-49). Heidän siskonsa meni naimisiin Colonna-suvun miehen kanssa. Farnese-paavia edeltänyt Alexander VI oli Borgioita, mutta hänen rakastajattarenaan oli Giulia Farnese, jota tietysti kutsuttiin "Kristuksen morsiameksi". Naimisiin tuleva paavi oli mennyt kardinaalina Sforzan sukuun kuuluvan Silvia Ruffinin kanssa.

Paulus III oli rakentajia parhaasta päästä ja hän rakennutti monia kaupunkeja alusta loppuun, esimerkiksi Frascatin ja Castron. Hän oli myös se mies, joka palkkasi Michelangelon paavillisiin töihin tunnetuin seurauksin. Monet rakennustyöt tarkoittivat samalla antiikin perinnön tuhoamista ja hyödyntämistä uusiin rakennuksiin. Siksi Forum näyttää nykyään siltä miltä se näyttää.

Paul III varmisti dynastiaansa nostamalla kardinaaleiksi sekä pojan- että tyttärenpoikansa. Uskontopuoli suvulta sujui, mutta riidat ja jopa murhat nostattivat sotatilan maallisella puolella, mutta 1500-luvun puolivälin jälkeen maallisen hallinnon tuki varmistui Espanjan kuninkaan tuella. Liitto Habsburgien kanssa sinetöityi sopivalla, mutta muuten epäonnistuneella naimakaupalla, joka johti puolisoiden asumiseen toisistaan erillään.

Farnesen omaisuus ei ollut yhtenäinen, vaan ympäri nykyistä Italiaa. Asiaintila varmistettiin uusilla naimakaupolla: nyt puolisona Portugalin prinsessa: omakin titteli sotapäällikkönä ja diplomaattina tunnetulla Alessandro Farnesella oli siinä vaiheessa kohonnut jo Parman ja Piacenzan herttuaksi. Herttuallinen omaisuus säilyi suvulla vuosisatoja, vaikka viimeinen kardinaali suvussa oli 1600-luvun alkupuolella. Sukudynastiana se säilyi vuoteen 1731, jolloin huomattavan lihavaksi mainittu herttuasuvun edustaja ei onnistunut saamaan jälkeläistä ja tämän veli kuoli yllättäen: jälkimmäisen tytär nai Espanjan kuninkaan Philip Viidennen.

Farnesen arkistot tuhoutuivat toisen maailmansodan pommituksissa Napolissa.

Posted by Picasa

1 kommentti:

Petja Jäppinen kirjoitti...

Syytä muistuttaa että Borghese ja Borgia suvut eivät ole samaa sukua. Borgheset ovat vanha Sienalainen suku, kun taas Aleksanteri VI oli syntyjään espanjalaista alkuperää, omalta nimeltään Rodrigo Borja.

Häntä seurasi Pius III, Piccolomininin sukua Sienasta, sitten Julius II eli Giuliano della Rovere, joka oli Albisolasta.

Hänen seuraajasna oli Leo X, minun suosikkini, eli Giovanni di Medici, Lorenzo Loistavan ja Clarice Orsinin poika.
Leo X:n seuraaja oli Utrechtista kotoisin oleva Hadrianus VI, joka oli viimeinen "ulkomaalainen" Paavina satoihin vuosiin.
Seuraavaksi tuli Giulio di Giuliano de' Medici, Lorenzon adoptoima veljen poika, eli Leo X:n serkku ja kasvinveli.

Sitten oli vuorossa Alessandro Farnese, eli Paulus III, joka oli kotoisin Caninosta.

Farnesen perheen linna Viterbon likellä oli myynnissä viime keväänä, pikkukaupungin keskustassa, hinta alle puolitoista miljoonaa.