torstaina, joulukuuta 18, 2008

Joulun kirjoja

Kirjakauppiaat ilmoittavat, että joulun kirjamyynti pysyy ennallaan. Hyvä niin. Suomi pärjää paremmin kun ihmisten lukutaito säilyy. Sitä paitsi siinä pysyy pahanteosta poissa.

Meghnad Desain Marxin kosto (Gaudeamus 2008) on ollut tämän syksyn intellektuaalinen hitti. Desain tarkoituksena on purkaa Karl Marxin ympärille luotu käsitys siitä, mitä hän oikeastaan ajoi takaa. Metodi on periaatteessa yksinkertainen: Desai lukee Marxia itseään, ei hänen tulkitsijoitaan.

Myytin rakentaminen alkoi aikaisin. Kriittisyyttä arvossa pitänyt Marx ehti jo itsekin ilmoittaa, ettei ole "marxilainen": poliittisen ajattelijan ympärille linnoitaudutaan eri falangeiksi tai häneen tukeudutaan tai tulkitaan usein niin, että ajatuksen keksijän on vaikea sitä itse hyväksyä. Puhumattakaan siitä, että ajattelija nostettaisiin hänen kuoltuaan siteerausikoniksi. Marx ei kannattanut tuotantovälineiden kansallistamista eikä markkinoiden hävittämistä keskusjohtoisen suunnittelun intstrumenteilla.

Marxin kosto on kapitalismin historian peruskurssi - ei hullumpi teema näinä aikoina kun kapitalismi taas kerran venyy ja paukkuu, mutta ei kaadu.

Samalla se on jo kaatuneen reaalisosialismin tekoja ja tekemättömyyttä avoimesti arvioiva analyysi. Historian kronologian edetessä Desai tulee tarkastelleeksi muitakin taloudellisia järjestelmiä, mm. Hitlerin kansallissosialismin taloutta. Myös monet talousajattelijat saavat osansa analyysista.

Desain kirja on hyvä keino tunkeutua kriisiytyneen kapitalismin pinnan alle.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

olipa vaisu arvostelu ilmeisesti melko vaisusta kirjasta. poliittisen historian tohtorilta olisi voinut odottaa hieman avartavampaa kommenttia teoreettisemmalta pohjalta tästä marxin nojautuvasta uusliberalismin puolustuspuheesta.

desai kyllä lukee suoraan marxia ja ilmeisesti ja lähtökohtaisesti kritisoi marxia tulkinneita. en ole lukenut kirjaa, vain vilkaissut muutamaa arvostelua joten kysyn:

eikö desain tulkinta marxista ole melko buharinilainen ja desain lukeineisuus anti-deterministisempien/ekonomistisempien ja kulttuurillisempien euromarxistien kohdalla ohutta?

Sedis kirjoitti...

Buharin keskittyi kyllä enemmän valtiosuhteeseen. Hänen oivalluksensa liittyi pääoman vaikutukseen sosiaalisiin suhteisiin. Hän sitoi luokkanäkemyksen tiukemmin valtion kehittymiseen kuin mitä toisen internationaalin jäsenet olivat pitäneet hyvänä.

Desaita luokat eivät juuri kiinnosta.

Lopuista on paha sanoa, kun et eksplikoi.

Sedis kirjoitti...

En muuten arvostellut kirjaa.

Enemmän houkuttelin lukemaan.

Sedis kirjoitti...

Tarkennetaan nyt vielä: Buharin kiinnitti muita (Hilferding, Bauer) enemmän huomiota valtion luokkaluonteeseen ja sen muotoon. Hän totesi välttämättömäksi, että vallankumous murskaisi molemmat. Kyse oli siis valtion hävittämisestä.

Kapitalismin suhteen Buharin oli kiinnostunut sen syklisestä luonteesta. Ei kovin marxilainen idea, Desaista nyt puhumattakaan.

Tästä hän joutui kovasti Rosa Luxemburgin ja muiden saksalaisten kriitikkojen nälvimisen kohteeksi.

Anonyymi kirjoitti...

myönnetään oma puheeni buharinilaisuudesta oli yksinkertaistava, vähintään saman verran sitä on myös sinun näkemyksesi. tuskinpa kenenkään laajasti kirjoittaneen ajattelua kannattaa yrittää sitoa tämän yhteen näkemykseen yhdestä asiasta vaikkakin kieltämättä valtion luonteen luonteen käsityksestä voidaan johtoo hyvin kokonaisvaltainen näkemys tietyn henkilön filosofiasta.

käsittääkseni desain kirjan merkittävin sisältö on nimenomaan kommentti historianfilosofiasta ja tämän vuoksi viittasin itsekin buharinin historianfilofiaan eli siihen miten nämä miehet ymmärtävät muutoksen historiallisessa materialismissa.

ymmärtääkseni, kerro jos olen väärässä, molempien tulkinta historiallisesta materialismista on positivistista, determinististä, "luonnontieteellista", "taloustieteellistä", lain kaltaista eli sanalla sanoen ekonomistista.

euromarxisteilla taas viittasin yleisesti siiheen laajaan perinteeseen johon voi nähdä kuuluvan lukacsin, gramscin, frankfurtilaiset, brittiläiset kulttuurintutkijat jne. joiden käsitys perustan ja päällysrakenteen välisestä suhteesta on siis käsittääkseni hyvin erilainen kuin buharinilla ja desailla. olen ymmärtänyt, että marxin oma käsitys tästä asiasta on monimutkaisempi, mutta ainakaan se ei ole näin mekaaninen kuten monesti stereotyyppisesti halutaan ajatella.

en ole valitettavasti kovinkaan paljon lukenut ihminen, mutta tämä kysymys on kieltämättä erittäin kiinnostava ja siksi olinkin kiinnostunut huomatessani kirjoittavasi desaista ja toisaalta pettynyt huomatessani sen ohuuden.

mutta kerro: miksi haluat houkutella lukemaan desaita? eikö viittamastani euromarxistien perinteestä mielestäsi löydy suositeltavampaa ja erityisesti vähemmän passivoivaa (mikäli tässä maailmassa nyt enää on mahdollista) lukemista mikäli tätä nykyistä kapitalismiamme haluaa ymmärtää marxilaisesta näkökulmasta?

Sedis kirjoitti...

Desai itse asiassa ei ole kiinnostunut historiallisesta materialismista. Hän toteaa, että kehitelmä on tarkoitettu vain taustoittamaan nykypäivää - siis kirjoittajien nykypäivää.

Desai toteaa Marxin historiateorian muistuttavan Adam Smithin kehittämää. "Olemassaolonsa yhteiskunallisen tuottamisen vuoksi ihmiset joutuvat väistämättä toistensa kanssa tahdostaan riippumattomiin suhteisiin, tuotantosuhteisiin, jotka vsataavat aineellisten tuotantovoimien kullostakin kehitystä" - tätähän Buharin sitten kehitteli.

Desai toteaa, ettei "väittämä" millään "tavoin poikkea siitä, mitä skottilaiset filosofit opettivat elannon hankkimisen tavoista".

Kun talouden perusta on vahvistettu päädytäänkin sitten jo mainitsemaasi kulttuuriin, taloudelliselta perustalta kun Marxin mukaan nousee "oikeudellinen ja poliittinen päällysrakenne", jota "yhteiskunnallisen tietoisuuden erityiset muodot vastaavat". Tätä determinismiä vastaan on sitten ankarasti kritikoitu.

Marx näyttää seuranneen tässä lähinnä Adam Smithin oppilasta John Millaria (Origin and Distinction of Rank).

Tästä sitten seuraa talousrakenteen ja päällysrakenteen välisen suhteen luonteen pohdiskelu (tai väittely). Siitä Desai sanoo lyhyesti: "#n pyri raktaisemaan näitä kysymyksiä tässä, koska ne eivät liity siihen, mitä kaivan esiin Marxin ajattelusta."

Muutenkin on ehkä hedelmätöntä - siis tässä, ei tietenkään muuten - pohtia juuri niitä teemoja, jotka Desai jättää tietoisesti käsittelemättä. Näitä ovat nuo mainitsemasi: Desai on taloustieteilijä eikä hän halua pohtia kulttuurintutkimuksen varhaisia juuria.

Siksi saat kehitellä avaukset mainitsemiisi ajattelijoihin itse.

Anonyymi kirjoitti...

arvelinkin desailta puuttuvan päällysrakenteen kehittely teoriassaan. omasta mielestäni tämän linkin virheellinen käsittely tai jopa desain tapaan käsittelemättä jättäminen johtaa joko reaalisosialismin kaltaisiin ongelmiin tai vaihtoehtoisesti passiivisuuteen kapitalismin ongelmien edessä.

kiitos kuitenkin kommenteistasi, ne avasivat desain ajattelua itselleni kuten toivoin jo alkuperäisen kommenttisi tekevän. luettani oman kommenttini uudelleen huomaan olleeni melko negatiivinen, se ei ollut tarkoitus.

silti viimeinen kysymys: oletko varma, että haluat suositella desain lukemista huolimatta siitä mihin hänen valintansa päällysrakenteen käsittelemättäjättämisestä johtaa?

mukavaa joulua, toivottavasti meillä kaikilla on näiden neljän-viiden lomapäivan aikana jotain mieltä avartavaa eikä supisavaa lukemista!

Sedis kirjoitti...

Kommentit tietysti paranevat, kun lukee sen kirjan, josta puhuu. Desai kannattaa kyllä lukea.

Hyvää joulua.