Laitetaan esille muutama agitaatiopointti, kun kerran töitä on tehty:
KAVAn kevätkausi 2010 alkaa olla aluillaan. Maaliskuusta lähtien jatkuvat Dokumentin ytimessä -näytökset, nyt tulevaa kirjaamme ennakoiden pääosin sodan jälkeisellä ohjelmistolla. Luvassa nämä:
Dokumentin ytimessä 50 24.03. keskiviikko 17:00: Päämääränä tulevaisuus – dokumenttielokuva 1944 – 1947. Brita Wrede: Lapin tuho / Vägarna kring Rovaniemi (1945), 15'. Holger Harrivirta: Kansa siirtyy rauhan töihin (1946), 8', dvd. Roland af Hällström: Neuvostoliiton ja Suomen kulttuurisuhteet alkavat (1945), 9'. Holger Harrivirta: J. K. Paasikivi (1946) 8', dvd. Reino Tenkanen: Suomi kunnioittaa Leninin muistoa (1946) 9', dvd. Reino Tenkanen: Neuvostoliiton vientituotteiden näyttelyn avajaiset Helsingissä (1946), 12'. Veli Tamminen: Välirauhasta rauhaan (1947), 8'. Holger Harrivirta: Asuntopula (1947), 11'. Holger Harrivirta, Yleisradion päivä (1947) 10'. * koonneet ja esittelevät Ilkka Kippola, Jari Sedergren * yht. 90'
Dokumentin ytimessä 51 14.04. keskiviikko 17:00: Kirjailijat ja taiteilijat. Kirjailijoista nähdään mm. Otto Manninen, Anni Swan, Helvi Hämäläinen, Pentti Haanpää, Mika Waltari, Kaarlo Sarkia, Paavo Rintala, Veijo Meri, Paavo Haavikko, Marja-Liisa Vartio ja L. Onerva.
Kuvanveistäjä Ville Vallgren (1930), mykkä, 6'. Otto Manninen ja Anni Swan (1933), mykkä, 4'. Esko Aaltonen: Kirjoja ja kirjailijoita (1938), 11'. Topo Leistelä, Savi elää, (1943), 12', dvd. Vappu Roos: Kirjailijoitamme (1943) 14'. L. A. Puntila: Kalevala - kansallinen, yleismaailmallinen. Kulttuurimme ja me osa 10 (1949), 9'. Heikki Aho & Björn Soldan, Jean Sibelius kotonaan, Aho & Soldan 1945, 8'. Sakari Kulhia, Veli Virkkunen: Suomalaisen taiteen mestareita I (1947), 9'. Kalevi Lavola: Runoilija L. Onerva (1952), 8'. Kalevi Lavola: Suomalaisia kirjailijoita (1958), 16'. * koonneet ja esittelevät Ilkka Kippola, Jari Sedergren * yht. 97'
Dokumentin ytimessä 52 28.04. keskiviikko 16:45: Heimojen Suomi - karjalaiset. Kalle Kaarna: Jo Karjalan kunnailla lehtii puut... (1935/1940), 18'. Claes Olsson: Suur-Suomen muisto - kun Suomi miehitti Itä-Karjalan 1941-44 (1991), 45 min. Markku Lehmuskallio: Elämän tanssi (1975), 15'. Antti Lindqvist: Mateli – säkeitä runonlaulajan elämästä (1993), 33'. Ville Suhonen: Värttinä: Pihi neito (1993), 4 min. * koonneet ja esittelevät Ilkka Kippola, Jari Sedergren * yht. 115'
Ja jos joku haluaa - toivottavasti moni tuo kaverinsa, lapsensa, lapsenlapsensa ja satunnaisen frendin mukaan - iskeytyä kiinni suomalaisen elokuvan perusteisiin, on tarjolla toivottavasti muidenkin mielestä mainio sarja Lajien hurma.
Kirjoitan esittelyssä näin: "Genre eli lajityyppi on tulos luokittelusta, jossa otetaan huomioon tyyli, muoto tai sisältö. Lajityypit muotoutuvat markkinoilla, eivätkä ne ole ikiaikaisia, mutta niiden avulla voi verrata elokuvaa toisiin. Potpuri suomalaisen näytelmäelokuvan tunnetuimmista lajityypeistä on samalla hyvä johdatus kotimaisen elokuvan harrastukseen." Nämäkin näyttävät hieman toiselta valkokankaalla, mistä on hyvä muistuttaa. Koko perhe mukaan - suomalainen elokuva ansaitsee katsojansa ja tämä on halpaa huvia jos mikä.
Lisäksi vuoden muun elokuvatarjonnan kohokohta: dokumenttielokuvafestivaali DocPoint lähestyy. Ohjelmistoon kannattaa tutustua, sillä sen lippuja voi hankkia jo 18. päivä verkkokaupasta. Mainos jo siksi, että Kavan yhteistyö DocPointin kanssa jatkuu, katsokaas vaikka nämä Aho & Soldan-esitykset.
4 kommenttia:
On vähän matala tuo profiili Teemalla, mutta kuulin selostusta: Kim Ki-Dukin elokuvia olisi nyt maanantai-illassa tulossa koko satsi.
Krokotiilimiehen lisäksi, Lintuhäkin majatalo, Saari, Parittaja, Coast Guard, Viisi vuodenaikaa, Rautakolmonen, Hetki lyö ..ja oli niitä joku vielä.
Erikoisia teoksia, osa, sellaisia jotka ravistelevat länsimaiden kaavamaisia käsityksiä (hollywood-pohjaisia) elokuvakerronnasta.
Näistä on hyviä arvioita:
Kim Ki-Duk.
Muita elokuviasivun oikeasta laidasta.
Krokotiilimies ravistelee kyllä, mutta vähän muuten.
Sedis: Näistä on hyviä arvioita:
Kim Ki-Duk.
Paitsi Jiikillä Iltalehdessä.
:)
myös Viisi vuodenaikaa ansaitsi peräti kolme tähteä, kuten myös Rautakolmonen, tosin jonkun toisen iltalehteläisen arviona.
*vakavoituu hieman*
Sitten mä katon, mikä saa 5 välkkyvää? Joku kliseinen Hollywood-paska 1940-luvulta.
Mulla on Elokuva-Aitat v. 1932 lähtien vuosikerroiksi nidottuna, isän peruja. Näistä ko. leffoista saattoi olla terävämpiä analyysejä heti uutena kuin nyt.
Katsotaas...
The Isle,
Film-O-Holic: Nina Gimishanov yksi ikoni, ja sekin naama väärällään, eli katsottavaksi kelpaamaton.
The Isle,
Esim. Ilja Rautsi ****½
Melkoinen ero. Tästä IL:n J. Laelma tosiaan huomautti, että naissukupuoli näistä leffoista saattaa löytää jotain vallan erityistä ihon alle hiipivää.
Mutta ei mun mielestä ihmeellistä esim. jonkun Ingmar Bergmanin (kats. mm. Sommaren med Monika, 1953) heikosti peiteltyyn naisvihaan verrattuna.
Kaukoidässä koko kulttuurin traditio on niin toinen. Ehkä lännessä seksuaalisuuden ylikorostuminen peilautuu sitten tuollaisina osin negatiivisina asetelmina toisaalla.
Lähetä kommentti