DOKUMENTIN YTIMESSÄ 55: SELOSTAJAT III

Orionissa (Eerikinkatu 15) keskiviikkona 1.12.2010m alk. klo 17.00

DOKUMENTIN YTIMESSÄ 55: SELOSTAJAT III:
NUO MAINIOT SANASEPOT JA VIIHDYTTÄVÄT KIELIKELLOT

Kulttuurin selostajat ennen sotia olivat harvassa. Heihin lukeutui kirjailijapiireissä liikkuva lausuntataiteilija Kaarlo Marjanen, jonka perusteellinen ja persoonallinen ääntämys antoi riittävän substanssin Lauri Pulkkilan Filmistudion vielä alkeelliselle ääniraidalle. Yhtiön äänittämön palveluita hyödynsivät Aho & Soldan, Oy Adams sekä Kansatieteellinen Filmi Oy.

Marjanen niitti äänellään heinää Eino Mäkisen ja Kustaa Vilkunan perinnefilmissä Ruoveden heinänteko ja heittäytyi oli kansanomaiseksi muissakin yhtiön filmeissä 1936–1939. Hyppy talonpoikaisista arvoista vasemmalle osui vuodelle 1939, kun Marjanen tarjosi äänensä Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen vaalielokuvalle Elämä ihmiselle.

Samana vuonna naisselostajista ensimmäinen avasi äänensä Suomi-Filmin katkeran nostalgisessa kuvassa Vanha Viipurimme. Tiukka ja kirkas sointu kuului yhtiön suosimalle näyttelijättärelle Hilkka Helinälle. Hän nostatti henkeä myös Risto Orkon Taistelun tien duettona yhdessä Turo Kartton kanssa. Lisäksi selostajan tyyli sopi Valtion Tiedotuslaitokselle, kun sodan enteitä puhallettiin täysin palkein liekkiin lyhytkuvassa Sireenien kukkiessa. Vielä 1964 Helinän selostusta kuullaan, tällä kertaa tieteellisen asiallisena Helsingin yliopiston fysiologianlaitoksen filmiharvinaisuudessa Tutkijan työtä.

Vakavana soiva Helinä sai Mai-Brit Heljosta notkean ja humoristisen jatkajan. Heljo oli Janne Hakullisen mainostoimiston muusa ja Kansan Elokuvan puhuva kaunotar, kunnes siirtyi käsikirjoittaja Jukka Virtasen ja äänittäjä Aarre Elon kanssa Yleisradion leipiin. Ura urkeni televisioteatterin näyttelijättärenä. Vuonna 1958 Mai-Brit Heljo ja Kaarlo Halttunen olivat vielä sopivasti Ajan Kuvastimen selostajapari, kun Suomen Trikoon 19-vuotias mainossihteeri Pirkko Mannola vastaanotti kruunun, valtikan ja muut Miss Suomen symbolit.

Joukko akateemisesti sivistyneitä selostajia oli kuitenkin ylitse muiden muodostaen maisteritutkintoineen uuden sodanjälkeisen selostajien eliitin. Suurjuoksijan kaima Paavo Nurmi taipui monelle raidalle ja tuli kuulluksi sadoilta filmeiltä. Työnantajia olivat Arvo Tammisen Filmileijona sekä nuoremman Veli Tammisen Filmiseppo. Talvella 1953 maisteri Nurmelle koittivat tähtihetket, kun hän seurasi Arvo Tammisen yksinoikeutettuna uutisankkurina universaalimissi Armi Kuuselan ja hänen filippiiniläisen miehensä, miljonääri Gil Hilarion messukiertuetta ympäri Suomen. Muotia Napapiirillä oli päätöskuvana ikimuistoinen Hotelli Pohjanhovin kekkereistä.

Elokuvailmaisua radiodokumenteissaan lähestynyt reportteri Martti Silvennoinen sai Suomi-Filmin vuosistaan ratkaisevat virikkeet. Silvennoinen aloitti radiossa 1949 ja kohta myös sanamaalailun mielikuvien mestarina monenmoisissa lyhytfilmeissä. Armin päivä -alkupala oli Silvennoisen esikoisia, taitavasti puhuttu tunnelmapala Budapest-konvehtien nautiskelijasta filmitähteytensä nousukiidon hetkellä. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Suomi-Filmin Nigeria sytytti Afrikassa radiodokumentteja tehneen Silvennoisen elokuvaselostajaksi viimeisen kerran. Kömpelyyksistään huolimatta elokuva esitteli maan asujamiston tilaa rohkeasti sosiaalipoliittisesta kulmasta.

Yli 300 lyhytkuvasta kuultiin vuosina 1955–1962 toisenlainen ääni. Mies äänen takana oli Suomi-Filmin lyhytkuvaosaston käsikirjoittaja, leikkaaja ja ohjaaja Olavi Puusaari, jonka ura jatkui vuodesta 1963 Suomen Television dokumenttiosaston ohjaajana ja tuottajana. Sitä ennen Puusaari oli käsikirjoittanut ja selostanut Suomi-Filmin historiadokumentteja sekä käynnistänyt Kansallismuseon kanssa uuden kansatieteellisen elokuvan. Puusaari oli myös Finlandia-Katsauksien selostaja kylmässä sodassa, kuten vuoden 1961 marraskuisessa Finlandia-katsauksessa 567, kun Urho Kekkosen valtiovierailu Yhdysvaltoihin oli päättymässä yöpakkasiin ja noottikriisiin.

Vuonna 1945 alkoi lyhytelokuvienkin alueella kreivillinen ajanlasku. Carl-Erik von Creutz oli vuodesta 1939 yleisradion kuuluttaja, sodan päättyessä jo eetteriä hallitsevan instituution keskeinen henkilöitymä ja siksi aatelisen naisdokumentaristi Brita Wreden äänivalinta Lapin tuho -dokumenttiin. Sen von Creutz selosti vielä vaisusti mollissa, vaikka omasi myös pehmeän ja elämänmyönteisen soundin, joka tarttui lyhytkuvan kaikkiin mahdollisiin lajeihin maan kaikkien elokuvayhtiöiden palveluksessa.

Ääni venyi moneksi. Von Creutz oli ohjelmistoista puhelimen kautta tiedottava ”neiti elokuva” ja Jouppilan nelosissa suurperheisten sänkyopas. Olympiaradio 1952 oli esittely radion toiminnasta Helsingin olympiavuonna selostajanaan tietysti mister radio. Kun elokuva-ala kokosi kameransa tiivistääkseen sodasta nousseen maan ensimmäisten filmiviikkojen kaikki 20 ensi-iltaa lyhytkuvaksi, oli selostajan nimi jo lausumattakin selvä.

Ilkka Kippola ja Jari Sedergren 1.12.2010

Esitettävät elokuvat:

Hämeenkyrön henänteko
Suomi 1936. Tuotanto: Kansatieteellinen Filmi. Ohjaus: Kustaa Vilkuna ja Eino Mäkinen. Käsikirjoitus: Kustaa Vilkuna. Kuvaus: Eino Mäkinen. Selostus: Kaarlo Marjanen. Digibeta: 9 min.

Elämä ihmiselle
Suomi 1939. Tuotanto: Filmistudio. Tilaaja: SDP. Ohjaus: Lauri Pulkkila. Käsikirjoitus: Edving Méling. Kertoja: Kaarlo Marjanen. Digibeta: 5 min.

Vanha Viipurimme
Suomi 1939. Tuotanto: Suomi-Filmi. Ohjaus ja käsikirjoitus: Topo Leistelä. Kuvaus: Uno Pihlström. Selostus: Hilkka Helinä. Digibeta: 7 min.

Tutkijan työtä
Suomi 1961. Tuotanto: Suomi-Filmi. Ohjaus: Harry Lewing. Kuvaus: Uno Pihlström jaa Alvar Wilska. Selostus: Hilkka Helinä. Digibeta: 8 min.

Ajan Kuvastin 42
Suomi 1958. Tuotanto: Kansan Elokuva. Ohjaus: Heimo Palander. Käsikirjoitus: Jukka Virtanen. Kuvaus: Heimo Palander. Selostus: Mai-Brit Heljo ja Esko Hytönen. Digibeta: 8 min.

Keskitystä keittiössä
Suomi 1951. Tuotantoyhtiö: Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta. Ohjaus ja käsikirjoitus: Hilja Lahti. Kuvaus: Heikki Jokimäki. Selostus: Irma Tyllinen ja Paavo Nurmi. Digibeta: 11 min.

Muotia Napapiirillä
Suomi 1955. Tuotanto: Filmileijona. Ohjaus: Arvo Tamminen. Kuvaus: Veli Tamminen ja Kalevi Lavola. Selostus: Paavo Nurmi. Digibeta: 9 min.

Armin päivät
Suomi 1953. Tuotanto: Suomi-Filmi. Tilaaja: Huhtamäki yhtymä Oy. Ohjaus: Orvo Saarikivi. Käsikirjoitus: Kaarina Sarkola. Kuvaus: Yrjö Aaltonen, Aimo Jäderholm ja Uno Pihlström. Selostus: Martti Silvennoinen. Digibeta: 4 min.

Nigeria
Suomi 1969. Tuotanto: Suomi-Filmi. Ohjaus: Aimo Jäderholm ja Ari Orko. Käsikirjoitus ja selostus: Martti Silvennoinen. Digibeta: 10 min.

Finlandia-Katsaus 567
Suomi 1961. Tuotanto: Finlandia-Kuva. Ohjaus: Harry Lewing. Kuvaus: Niilo Heino, Ossi Taivainen. Leikkaus: Eero Sinikannel ja Harry Lewing. Digibeta: 8 min.

Olympiaradio 1952
Suomi 1952. Ohjaus: Harry Lewing. Käsikirjoitus: Veli Virkkunen. Kuvaus: Uno Pihlström. Selostus: Carl-Erik Creutz. Digibeta: 8 min.

Jouppilan neloset
Suomi 1954. Ohjaus: Holger Harrivirta. Kuvaus: Unto Kumpulainen. Selostus: Carl-Erik Creutz. Digibeta: 3 min.

Filmiviikko 1949
Suomi 1949. Tuotanto: Suomi-Filmi. Ohjaus: Yrjö Haapanen. Käsikirjoitus: Harry Lewing. Kuvaus: Unto Kumpulainen, Reino Tenkanen, Aimo Jäderholm, Hannu Leminen, Eino Itänen, Vilho Pitkämäki. Selostus: Carl-Erik Creutz. Digibeta: 9 min.