Sodankylään

Luin vanhoja tekstejäni, kun joku oli niihin eksynyt. Menee tämä kone nykyään hitaammin eikä enää osaa olla hauskakaan. Mutta ehkä tämä nytkähtää taas joskus liikkeelle.

Sodankylän elokuvafestivaalit alkavat huomenna. Torstaina siellä esitetään ensi-illassa Anssi Mänttärin Tarkastaja, jossa minäkin kai sitten vilahdan pahaa aavistavana virkamiehenä. Siitä se Jussi-Oscar Sedikselän ura urkenee.

Kuten aiempinakin vuosina, nykäiskää hihasta, kun satutte kohdalle.

Kaurismäen Akin Le Havre tekisi mieli nähdä, jos vain lippuja saa, ja Sanden Paluu Sodankylään -dokkari, jossa voin ehkä vilahtaa, koskapa muistan kameran pyörineen lähettyvillä viime kesänä. Sitten ovat aamukeskustelut ja päävieraiden leffat, ja mykkäelokuvat, ja lätyt sienikastikkeella.

Ilmat lienevät niin viileät, että joen rantaan ei tee mieli kellahtaa, kuten monena lämpimänä kesäyönä ennen. Mutta kuka tietää?

Pistäydyin Ilmajoella viime viikonloppuna. Hienon oopperan olivat säveltäjä Ilkka Koivisto ja libreton kirjoittanut Panu Rajala saaneet aikaiseksi. Itse puhuin talvisodan kuvista. Sanomalehti Ilkka oli esitykselle suopea, kuva oli iso ja juttu pitkä - netistä sitä ei löydy, joten ei linkkiä.

Kesä alkaa Sodankylästä. Sen mukaan mennään.

Viileää ja kosteaa

Pikkulinnut varmaankin jäätyvät lentäessään. Lämpöaallon jälkeinen kylmyys riipii luita.

Huomenna lentäjän tie vie Sodankylään elokuvajuhlille.

Siellä on yötön yö, mutta aurinkoa ei taida näkyä. Ennustajatietokoneet ovat laskeneet, että noin neljästä asteesta käyrä ehtii nousta sunnuntaihin mennessä kymmeneen. Sadetta luvataan runsaahkosti. Kerrankin toivoo, että ennustus on täysin pielssä.

Menoahan se ei haittaa, mutta puheenaiheena sää tulee olemaan ylittämätön.

Festarisäät, kuten paikalliset tapaavat sanoa. Muutoin on kaunista, mutta festarin aikana viilenee ja kostuu. Milos Forman, Andrej Konchalovsky, Seymor Cassel ja monet muut vieraat saavat tuta kolean kesäsään.

Vedän Iidan kanssa elokuvakaraokea teltassa tänäkin vuonna. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä laululeffana on Alan Parkerin hieno The Commitments. You Tubesta voi soul-klassikkoja treenata helpoimmin.

Tänään ehditään vielä vääntää dvd:n takakansitekstejä ja ekstroja. Jatkosodan katsauksien ensimmäinen paketti (4-dvd) ilmestyy jo alkusyksystä.

Francis Ford Coppola

 

Sodankylä koettu

Runsas yhdistelmä elokuvaa ja raikasta ulkoilmaelämää on takana. Vaikka ainakaan jälkimmäistä ei Mediksen valokuvista voi päätellä... Muut bloggarit eivät hihasta nykäisseet!

Mediksen Kaleva-juttuja Sodankylän elokuvajuhlilta en ole vielä saanut käsiini, mutta ehkä jo tällä viikolla.

Abbas Kiarostami on nähty ja liikkuvaa kuvaa otettu, Claude Goretta ja hänen tunnetuin elokuvansa Pitsinnyplääjä nähty (jälleen kerran) ja Vittorio de Setan uusin Kirjeitä Saharasta (Italia 2006) koettu.

Mykkäelokuvaa säestyksen kanssa kelpasi kuunnella useampaan kertaan, ja myös yhteislaulu/elokuvakaraokeisäntänä toimiminen sai jatkoa. Kumppanina mikrofonin takana SF-paraatin lauluja veivatessa oli kuin olikin tuttu bloggari. Eli olihan sentään toinenkin blogituttavuus näkyvillä.

Ohjaajat Amos Gitai ja Elia Suleiman, Pascale Ferran, Detlev Buck ja Kadri Kõusaar on bongattu, vaikka heidän elokuvansa jäivät tällä kertaa vähälle huomiolle. Monia heistä onnistuin myös kuvaamaan ja kuuntelemaan joko elokuvien esittelyissä tai Peter von Baghin aamuhartauksissa Kitisenrannan koululla.

Petteri luonnehti kuvaamistyyliäni tuttuun tapaan "säälittäväksi", sillä horjuvuutta oli näkyvissä paitsi käsi- myös aivotyöskentelyssä. "Sedis käyttää kuvaajana väärin karaokekuninkaan mukanaan tuomia 007-valtuuksia" oli kritiikkipalaverin päätösvirke. Onneksi sitä eivät muut kuulleet, koskapa kieriskelivät vatsojaan pidellen nurmikolla.

Kotimaisia elokuvanimiä oli tietenkin paikalla paljon, uutena tuttavuutena juttelin hetken näyttelijä Tommi Korpelan kanssa. Pääsin myös kehaisemaan Kari Paukkusta "Taitelijaelämää"-sarjan aloitusosista ja juttelemaan Aleksi Bardyn kanssa hänen toteutumattomista scifi-kässäreistään.

Sää salli lopulta paljonkin keskusteluja Koulun teltalla, jossa verkostoituminen ja kontaktipintojen luonti on huipussaan. Tietysti vieraiden ja festivaalihenkilökunnan kanssa matkailu Porttikosken luonnon ja itikoiden pariin on myös avartavaa. Leikkiä ja laulua siis riitti.

Detlev Buckin jalkapallomaalivahdin taidot ovat huomattavat. Ehkä hänellä on käsipallomaalivahdin taustaa? Buck ja Orimattilan nuorisojoukkueen taannoinen stara Aki Kaurismäki muodostivat toimivan parivaljakon "Vapaan tiedonvälityksen" joukkueessa, joka jo perinteiseen tapaan kohtasi "Sodankylän" jalkapallo-ottelussa koulun maneesilla.

Buckin mestarillisista pelastuksista huolimatta Sodankylä pieksi muun maailman 4-2 kolmen puoliajan ottelussa. Maalisankareina olivat festarin projektipäällikkö Ari Lehtola ja DocPointin / Elokuvakontaktin Jari Matala - Ville Suhonen loikki poikana ja ilveksenä, mutta jäi maaleitta.

Lopuksi järjestetyssä rangaistuspotkukilpailussa Detlev torjui lähes kaikki kärkkärit suvereenilla tavalla. Puoliaikojen määrän ja rangaistuspotkujen takana oli jo totuttuun tapaan tapahtuman organisoinut oikukkaudenmukainen pillityranni Olli Vesala. Viime vuoden pillipiipari Atik Ismail jäi jostain syystä kotosalle. Sen sijaan Timo Malmin kuulutukset - ja vuoropuhelut tuomarin kanssa - olivat edellisvuosilta tutulla tavalla korkealla tasolla.

Kirjaimellisesti kaikki on tallennettu videokamerani kovalevylle, mutta vieläkään ei ole olemassa nörttiä, joka saisi sen sieltä ulos jaettavaksi. Kovalevy on jo puolillaan mestariluokan tasoista matskukamaa, joten kiirettä pitää ekologisista syistä, sillä vesilinnut ovat kohta vaarassa.

Kaikkia tapaamiani mukavia ihmisiä en tietenkään ehdi tässä mainitsemaan, sillä heitä oli todella monta tänä vuonna. Terveisiä kuitenkin kaikille näteille tytöille näin jälkeen päinkin. You made my day, Clintiä mukaellen.

Sodankylä

Ulkona jyrisee. Se voi olla kallioräjäytyksiä, puolustusvoimien ammuntaa tai ukonilmaa. En jaksa mennä kirskuvien lintujen sekaan tarkastelemaan asiaa, vaan katselen hetken Suomen ja Yhdysvaltojen suhteiden kehittymistä televisiosta. Ulkoministerit ovat tavanneet, kaikki hyvin. Yhteistyö syventyy syventymistään. Tai ehkä jyrinä tuo mieleen elokuvan A.B.C. Africa (2001, ohj. Abbas Kiarostami).

Päivän ohjelma on varautumista tulevaan. Huomenna on nimittäin lähtö Sodankylään, jossa vietetään elokuvajuhlia.

عباس کیارستمی eli Abbas Kijarostami (s. 22.6.1940) pitäisi varmaan tavata jo tänään. Mistähän suomalaiset ovat keksineet tämän kirjoitusasun Kiarostami? Varmaankin iranilaisilta itseltään...

Kiarostami on tehnyt joukon varsin tunnettuja elokuvia. Kirsikan maku (Ta'am-e gilas) voitti Kultaisen Palmun Cannesissa ilmestymisvuonnaan 1997.

Sodankylän suhteen muodostunut legendaksi ja ilmoituksiin on totuttu suhtautumaan epäilevästi: ainakin kymmenen vuoden ajan hänet on ilmoitettu tulevaksi, eikä hän ole tullut.

Muita iranilaisohjaajia on "tullut tilalle", kuten Jafar Panahi, jonka Valkoinen ilmapallo lienee monille elokuvan ystäville tuttu. Kiarostami oli kirjoittanut sen käsikirjoituksen. Suomen lehdet eivät revitelleet Panahilla juttuja, vaikka Suomeen tuloa edeltävällä viikolla amerikkalaiset olivat saaneet lukea hänestä piiiitkän jutun Time-lehdestään. Siinä häntä nimiteltiin yhdeksi maailman parhaimmaksi ohjaajaksi.

Mutta nyt sitten on. Todennäköisesti, sillä en ole vielä häntä omin silmin nähnyt. Tänä iltana ehkä nähdään.

Netistä löytyy hyvä henkilökuva Abbas Kiarastomista: jutun on kirjoittanut Mehrnaz Saeed-Vafa Chicagosta.

Kiarostamin elokuvatöitä:
10 on Ten 2004 Ohjaus, käsikirjoitus, kuvaus
10 2002 Ohjaus
ABC Africa 2001 Ohjaus
Bad ma ra khahad bord (Tuuli meitä kuljettaa) 1999 Ohjaus, käsikirjoitus, leikkaus, tuottaja
Ta'ame-gilas (Kirsikan maku) 1997 Ohjaus, käsikirjoitus, leikkaus, tuottaja
Badkonak-e sefid (Valkoinen ilmapallo) 1995 Käsikirjoitus
Zir-e derakhtan-e zeytun 1994 Ohjaus, leikkaus, käsikirjoitus
Va zendegi edameh darad (Ja elämä jatkuu) 1992 Ohjaus, käsikirjoitus, leikkaus
Namay-e nazdik 1990 Ohjaus, käsikirjoitus, leikkaus
Khaneh-ye dust kojast? (Ystävä hädässä) 1987 Ohjaus, käsikirjoitus, leikkaus