Digiaika on tänään pimentänyt monet televisioruudut [- aivan kuten Blogilista tämän blogin, sillä päivityksiä ei ole viikkoihin tehty kunnolla, useimmiten jätetty tekemättä, niin kuin nytkin muutaman päivän ajan. Tilaajien ei auta kuin klikkailla aina vaan].
Yllättävän monta minunkin tuttavistani on päättänyt jäädä televisiomaailmojen ulkopuolelle.
Siinä on jotakin tämän maailman mahdollisuuksista ja mahdottomuuksista. Useimmiten perusteluna digikieltäytyjillä on se, että on muutakin tekemistä. Monet heistä ovat superaktiivisia yhteiskunnallisissa riennoissa.
Yllättävän moni on televisiokatselukieltäymyksestään huolimatta visuaalisen suurkuluttajia. He käyvät elokuvissa, festivaaleilla, taidenäyttelyissä ja monissa elävän kulttuurin riennoissa. Kieltäytyjien televisionkatselu on rajoittunut jo pitkään uutisiin ja pariin mielisarjaan. Jälkimmäiset ovat ainoa asia, mitä he kaipaavat näin etukäteen.
Osa tuttavista aikoo käyttää Internetin televisiopalveluita. Epäilemättä sieltä korviketta löytyykin, vaikka saatavuutta rajoitettaisiinkin, kuten lähitulevaisuudessa tullaan jo tekemään.
En tiedä miten televisiolupamaksu ja netin katselu voidaan käytännössä yhdistää. Osa television nettipalvelusta suunnataan ehkä vain televisioluvan maksaneille, joiden on rekisteröidyttäessä tämä osoitettava.
Epäilemättäkin tämä on tuhon tie kuten suurin osa kaikista muistakin teistä, joilla nyky-yhteiskunnan nettipalveluja hyödyntävät "vapaamatkustajat" aiotaan nitistää. Sen liberaalin hyväksymisen vaihtoehto on nimittäin äärimmäisen kontrollin ja taloudellisen diktatuurin tie, molemmat kaikkien mediajättiläisten nykyajattelun ydinteemoja.
Äärimmäisellä kontrollilla ei ole rajoja: se tähtää epätäydellisillä menetelmillä täydellisyyteen, jonka ehtojen täyttäminen kohdistetaan demokraattisesti ja tasapuolisesti kaikkiin olimmepa väärän laukun tai cd:n ostaneita matkustajia tullissa, netin käyttäjiä väärillä sivuilla tai kaupasta rehellisesti ostamamme tavaran lainaajia kaverille.
Näin "vapaamatkustajien" nitistämisestä tulee keino kaikkien (äärimmäiseen) kontrolloimiseen. Ja silloin olemme tilanteessa, jossa kontrolloijat ja kontrolloitavat ovat totaalisen vaarallisessa suhteessa toisiinsa. Tällaista kontrollia harjoitetaan jo nyt netissäkin.
Kontrollin kuluttamiselta - valvontakamerat, kauppa-, pankki- ja luottokortit, vartijajärjestelmä, kulkuluvat, matkustajakortit, nettirekisteröinnit jne. ad astra - ei juuri voi välttyä.
Erilaisten irtiottojen mahdollisuuksista toki kannattaisi pitää enemmän meteliä. Muuten mediajättiläiset syövät meidät ja nitistävät meidät kontrollillaan.
Pieniä irtiottoja tehdään tähän suuntaan digikieltäytymisenkin yhteydessä.
On nimittäin niin, että yllättävän moni aikoo ryhtyä totaalidigikieltäytyjäksi. Televisio-ohjelmia ei yksinkertaisesti enää katsota. Ne suljetaan pois elämästä. Television ohjelmavirtaa ei enää ole.
Tuskinpa nämäkään digikieltäytyjät televisiolta välttyvät, mutta koska heillä on parempaa tekemistä, niin he eivät siitäkään paljoa välitä. Televisio on yksinkertaisesti yhdentekevä.
Entistä televisiovastaanotinta voi käyttää dvd-laitteeseen kytkettynä vielä digiaikanakin. Kierrätyksestä saa olemattomaan hintaan laitteita loppuiäksi. Heidän kaipaamiaan televisiosarjoja myydään dvd-muodossa ja netti, kontrollista huolimatta, tuottaa jäykän televisiojärjestelmän korvaamiseksi paljon visuaalisia iloja.
9 kommenttia:
Noin se käy.
'Kansalaistottelemattomuutta' parhaimmillaan tässä uusliberalistisen monopolitalouden suoltaman media-kulutuspaskan helvetissä.
aivan kuten Blogilista tämän blogin, sillä päivityksiä ei ole viikkoihin tehty kunnolla
"Tarkista päivitykset" -nappulaa pitää tosiaan nykyään klikkailla useamman kerran.
Onneksi kaikki ei ole muuttunut: haamupäivityksiä tulee edelleen aivan yhtä paljon.
Ei auta. Siellä on joku raksi päällä.
Ohjelmistovaihdos, selitettiin, kun valitin pari viikkoa sitten ihan emaililla.
Tämmöisistä kyllä yleensä aina ilmoitetaan.
Luetuimmat-lista siitä eniten kärsii.
Ongelma kai lienee loppujen lopuksi jonkinlaisessa runsauden pulassa. Kun ajattelen omaa tv-käyttäytymistäni, niin melkein tulen toimeen, kun katson YLE:n ja MTV3:n uutiset. Mitä elokuvia ja muuta tulee, niin aika usein ne ovat tulleet muuten tsekattua. Teema tosin on aika monta kertaa kuukaudessa ilon aihe. Jaa, niin muuten, on meillä digiyhteys ollut jo toista vuotta, kun hankittiin ennen taloyhtiön muutosta uusi tv. -Sauli
Meillä televisio ja netti ovat käytännössä aina auki. Paitsi aamuyöllä pari tuntia.
Pari kertaa olen yllättänyt jälkikasvuni tilanteessa, jossa vain toinen on auki. Ja itse nautiskelen tilanteesta, jossa yksin talossa ollessa voikin kuunnella omaa mielimusiikkiaan tai lueskella hiljaisuudessa.
Mainiota analyysiä sanoisin.
Ehkä harva muistaa enää niitä aikoja, kun uskottiin siihen, että netti voisi olla aidosti itsesäätelevä yhteisö, jossa "lakina" toimisi yhteisön itse laatima ja vaalima netiketti. Se kokeilu ei onnistunut.
Silti vielä on olemassa ajattelua, jossa arvostetaan ideologiaa, jonka mukaan "information wants to be free". Tänään se näkyy parhaiten ehkä Ubuntun kaltaisissa projekteissa, jossa tuotetaan yhteisöissä kaikille jotain yhteistä hyvää ilman vaatimusta korvauksista.
Niin kauan, kuin verkot ovat vapaita, on myös vapaita sisältöjä. Totaalinen kontrolli on silloin täysin epäreilu, kun se haluaa kieltää myös vapaan sisältöjen jakelun eli sen, että osa ihmisistä yksinkertaisesti haluaa antaa jotain tekemäänsä ilman veloitusta ja rajoituksia toisten käytettäväksi.
Televisio on tosiaan tullut mediana siihen pisteeseen, että se on oikeastaan aika yhdentekevä.
Kyä telkkari joskus jotain tarjoaa. Tänäänkin Kino Klassikko olisi Billy Wilderin Tie Kairoon, jylhänä kokkahahmona näköjään Erich von Stroheim. En ole nähnyt, saa nähdä osuuko tänäänkään, kun ei tallennusvehkeitä ole vieläkään tullut hommattua.
Mitä päivityksiin tulee, olen myös huomannut, että kärkkäämmin tuo Blogilista osmopolitiikkaa nykyään haamupäivittää kuin pyynnöstä oikeaan aikaan uudistaa päivityshetken.
Tuttua on. Onnellisesta sattumasta jätin television pois, mutta en suinkaan digikuvaa. Toistaiseksi netin kautta saa laillisesti Ylen ohjelmia ja laatu on ihan riittävä. Olen löytänyt sitä paitsi radion. Ruotsista ja muualta löytyy hyviä ohjelmia niin, että siinäkin on runsauden pula.
Totta on, että jokainen kieltäytyjä saa Yleä yhä ahtaammalle. Maksaisin tv-luvan, jos rahaa olisi enemmän, pelkästä solidaarisuudesta. Nyt ei ole enää vastaanotinta, ei digiboxia, eikä tv-korttia. Laajakaista maksaa aika paljon ja sillekin on hyvä saada "tuottavuutta". Lehtien kanssa on sama juttu.Ei niitäkään tarvita. Luen sitä paitsi enemmän kirjoja nykyään ja nettiin kirjoittaminen on kiihtynyt suorastaan maaniseksi. maalainen
Meillä näkyy teeveestä eilisestä lähtien vain VHS-tavaraa kunnes saan dvd-pöristimen. Yhtään ohjelmaa ei ole ollut ikävä vuosiin, sen verran "tasokkakaksi" on ohjelmavirta käynyt. Kyyneletön guudbai.
"yhteisön itse laatima ja vaalima netiketti. Se kokeilu ei onnistunut." Johtuu paljolti siitä, että hullut ajetaan laitoksista ja avohoidostakin ulos pärjäämään itekseen. Osa niistä päätyy nettiin, ja siinä sitä sitten ollaan. Toinen häirikköidioottiryhmä on tietenkin kakarat joille kukaan ei ole opettanut mitään käytöstapoja ikinä. Kun eihän meidän Jani-Marikaa saa rajoittaa kun sille tulee traumoja.
Lähetä kommentti