Töitä piisaa, eikä ehdi ajatella bloggaamista. Mutta YLEn areenalta voi kuunnella viime perjantaisen juttelumme tohtori Jokisipilän kanssa Radio Suomessa. Teemu Laaksosen toimittamassa Ajantasa-ohjelmassa aiheina olivat mm. Afganistan ja EU.
Kuuntelin kyseisen ajantasan jo heti viime perjantai-iltana. - - Olitte ihan sujuvapuheisia ja tietäviä. Sitäpaitsi esititte järkeviä mielipiteitä puheena olleista asioista. - - Kansanedustaja-ainesta siitä paremmasta päästä molemmat (ei ollut vitsi tämä ei).
Kansanedustajat tarvitsevat äänestäjiä ja minun on oikeasti vaikea kuvitella että minä saisin ääniä, Markusta en tiedä. Minä saan vaan sinun kaltaisiasi eksentrikkoja kannalleni. Ja tämä oli hyvällä sanottu, niin kuin ennenkin vastaavissa tilanteissa.
Niin - eksentrikkohan minä, mutta kyllä siitä asenteesta löytyy ajoittain enemmän tai vähemmän harkittua roolinottoakin.
Olen luonteeksi pinttyneitä pakkomielteitäni (kaiken persoonallisen tyylin lähtökohta) päreiksi (ei siis kolumneiksi tvs.) muokkaava poleemikko, joka äänestää - silloin kun äänestää - harkitsevia, maltillisia, oppineita joskin ehdottomasti ei-kokoomuslaisia tahtoihmisiä, jotka osaavat käyttää sarkastisen purevaa retoriikkaa silloin, kun asioitten ajaminen sitä vaatii.
Voiko poliittisen ihannetyyppini ympäripyö - eh - osuvammin enää määritellä..? - - Tuskin.
Voin paljastaa, että kyseessä ei kuitenkaan ole persu-idoli Timo Soini, jolle kuulemma myönnetään reilun ja isänmaallisen poliitikon palkinto 2009 eli kolmen litran haarikka täynnä tosi vahvaa, ehdottomasti muslimivapaista ainesosista, Suomen laista löytyneellä reseptillä valmistettua, puhdasta ja protestanttista sahtia.
3 kommenttia:
Kuuntelin kyseisen ajantasan jo heti viime perjantai-iltana. - - Olitte ihan sujuvapuheisia ja tietäviä. Sitäpaitsi esititte järkeviä mielipiteitä puheena olleista asioista. - - Kansanedustaja-ainesta siitä paremmasta päästä molemmat (ei ollut vitsi tämä ei).
Kansanedustajat tarvitsevat äänestäjiä ja minun on oikeasti vaikea kuvitella että minä saisin ääniä, Markusta en tiedä. Minä saan vaan sinun kaltaisiasi eksentrikkoja kannalleni. Ja tämä oli hyvällä sanottu, niin kuin ennenkin vastaavissa tilanteissa.
Niin - eksentrikkohan minä, mutta kyllä siitä asenteesta löytyy ajoittain enemmän tai vähemmän harkittua roolinottoakin.
Olen luonteeksi pinttyneitä pakkomielteitäni (kaiken persoonallisen tyylin lähtökohta) päreiksi (ei siis kolumneiksi tvs.) muokkaava poleemikko, joka äänestää - silloin kun äänestää - harkitsevia, maltillisia, oppineita joskin ehdottomasti ei-kokoomuslaisia tahtoihmisiä, jotka osaavat käyttää sarkastisen purevaa retoriikkaa silloin, kun asioitten ajaminen sitä vaatii.
Voiko poliittisen ihannetyyppini ympäripyö - eh - osuvammin enää määritellä..? - - Tuskin.
Voin paljastaa, että kyseessä ei kuitenkaan ole persu-idoli Timo Soini, jolle kuulemma myönnetään reilun ja isänmaallisen poliitikon palkinto 2009 eli kolmen litran haarikka täynnä tosi vahvaa, ehdottomasti muslimivapaista ainesosista, Suomen laista löytyneellä reseptillä valmistettua, puhdasta ja protestanttista sahtia.
Lähetä kommentti