Loma loppui tuskaiseen olotilaan. Päätä särkee ja olo on huono. Hartiat ja niska ovat totaalisen jumissa.
Olo on niin kurja, etten uskaltanut edes lähteä kaupungille. Sitä ei ole kyllä sattunut aikoihin. Edellisen kerran kun tuntui tältä piti mennä letkujen kautta. Siitä on jo vuosia aikaa.
Vaikka ei tällä kesälomalla ole juhlittu tai bailattu. Ihan hissukseen on eletty ja nautittu lämpimästä. Luettu paljon ja kirjoitettu vain kohtuullisesti.
Onhan tässä viikonloppu aikaa tointua jos on tointuakseen.
4 kommenttia:
Stressin (?) oire.
Taitaa soveltua sinulle sama kuin minullekin - vaikken hitto soikoon ole vielä edes kokeillut sitä: vesikävely.
Tämän painoluokan ihmisen pitäisi kai elääkin vedessä...
Fysioterapiakin voi auttaa, kun niska on jäykkä.
Lomanpäättymisstressi? Töihinmenostressi? Ei se ihme, kun kaksi stressiä yhtä aikaa.
Täyntyy kokeilla tuota luontokävelyä tänään.
Kun päätä särkee ja niska on jäykkä, kannattaa muistella, onko kävellyt potentiaalisessa punkikossa. Virusperäinen aivokalvontulehdus näet oireilee juuri noin (näin puhuu kokemuksen ääni).
No, onneksi myös hartiasi ovat jumissa, eli ehkä tässä sittenkin on lihasperäisestä seikasta kysymys. Tuskallinenhan se on sekin, mutta seuraamuksiltaan vähemmän dramaattinen.
Yritä rentoutua.
Lähetä kommentti