torstaina, lokakuuta 19, 2006

Herra 47

Puolet syntymäpäivästä jo kulunut. Tänään ei tarvitse harjoittaa käytännöllis-esineellistä vuorovaikutusta ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä. Nuoremmille prekariaateille kerrottakoon, että se on työn määritelmä. Haa, tunnen oloni oikein vahvaksi konservatiiviksi. Keski-ikä on elämän suolaa! (Kyllä minä tiedän, mitä Ne sanovat suolan käytöstä).

Heräsin aamulla oven käyntiin. Nukuin pitkään. Muistankin vielä aamukolmelta lukeneeni ontologiaa - kolmea kirjaa yhtä aikaa, onneksi sentään vuorotellen. Tavoittelin erästä kiintoisaa kysymystä. Vastauksia ei tietenkään tällaisissa kirjoissa anneta. Ne on itse keksittävä.

Ei ollut lappua pöydällä. Entinen meno siis jatkuu. Syyslomaa viettävä lapsi ei ollut innostunut aamiaisesta ennen kuin onnistuin keksimään sopivan kiristysmetodin. Lapsen kortissa oli muodikkaasti haamuja.

Vielä vuonna 2004 järjestin jonkinlaiset bailut, ja seurauksetkin on tarkoin kirjattu.

Nyt bailut jäävät siihen, että tarjoan perheelle lämpimän lounaan.

Varsin aikaisin illalla pistäydyn karaokessa Jone'sissa (Kaisaniemenkatu 13). Siihen voi ajaa limusiinin eteen.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onnittelut!
Joko muistit kahden minuutin meluisalla hetkellä eilistä 80-vuotissankaria.

Jari Sedergren kirjoitti...

Fiktiivistä vai todellista?

Anonyymi kirjoitti...

Täällä Hollannissa onniteltaisiin laulamalla lang zal hij leven in de gloria. Hyvää syntymäpäivää!

Anonyymi kirjoitti...

Joyeux anniversaire, feliz cumpleaños, Zedis :)

ainailona kirjoitti...

Syntskäonnittelut vaaka-kamulle;)

Anonyymi kirjoitti...

Tänä vuonna oikein, ei ole turhaan opiskeltu italiaa: Tanti auguri per te!

Ja miten ihmeessä voit olla noin nuori, näytät kyllä vanhemmalta ;-X

Jari Sedergren kirjoitti...

Fenomenologinen ajattelu on aina hieman epätarkkaa.

Jari Sedergren kirjoitti...

Kiitokset kaikille onnitteluista! Kieliversioita riitti tänään pöydässäkin!