keskiviikkona, lokakuuta 20, 2004

"Huonot bailut - vain Sedis sammui"

"Huonot bailut - vain Sedis sammui", otsikoi eräskin opiskelijoiden pilalehti muutama vuosikymmen sitten lööpissään. Toista on nyt (vaikka lööppien tavoin tuokin oli liioiteltua informaatiota). Oli niin siistit synttärit, ettei arvaisi meikäläisen elämäksi.

Silti "taktiikkani" onnistui. Jokainen sisääntulija sai snapsin Stolitshnajaa ja tyhjennetty lasi täytettiin vodkapohjaisella drinksulla. Alkupalojen yhteydessä punaviiniä ja toisella kädellä vodka-campari-appelsiini -sekoitusta, salaatin ja pihvien aikana kaikkea sekaisin ja kahvin aikana laulu jo kaikui Vana Tallinnin voimalla kepeästi ja jälkiruokakakun yhteydessä - kakussa oli tietysti viila siltä varalta että sankari joutuu putkaan - nautimme sampanjaa. Sampanjan jälkeen käydyn keskustelun aikana kumosimme pöydän pulloihin jääneet jämät tasapuolisella sulle-mulle -periaatteella. Kaivelimme pihvien jäännöksiä hampaiden välistä. Hymyilimme ja tönimme toisia olkapäällä olkapäähän, kun oli täyttä.

Tämän jälkeen oli aika ryhtyä maistelemaan alkoholijuomia, vaikka ensimmäiset hihityskohtaukset oli jo koettu. Keittiössä ja parvekkeen pakkasessa kävimme sivistyneitä keskusteluja Shakespearesta, Maarianhaminan IFK:sta, karaokesta, geeneistä, rocknrollista ja puhuimme poissaolevista pahaa kuten myös päivänsankarista kun hän oli syrjemmällä. Ja ennen muuta skoolasimme. Kaksi nörttiä keskusteli sujuvimmasta tavasta päivittää kotisivut: sujuvin tapa oli ilman muuta se, josta saa parhaimman palkinnon.

Keskustelimme myös seksistä, ladonoven kokoisista poikaystävistä, ikisinkuista, ja vain sinkuista, joiden vastapainona kerroin olevani albumi ja viittasiin toveriin vierelläni, joka on tupla-cd. Impyet eivät punastelleet.

Ja hups. Kuningas Ravintola heilautti taikasauvaa, ja yhtäkkiä melkein kaikki olivat poissa. Jatkoilla. Sinnikkäimmät jäimme vielä tuhoamaan talon anteja melkein puoli kahteen. Kahdelta kaikki olivat jo kodin porteilla.

Enää 364 päivää jäljellä seuraavaan syntymäpäivään, jos se minulle suodaan. Koskapa muutamat vieraat saattavat tämänkin lukea, niin kiitos hyville ihmisille.

Ei kommentteja: