DOKUMENTIN YTIMESSÄ 46: RYTI

DOKUMENTIN YTIMESSÄ 46: RYTI Orionissa keskiviikkona 3.12.2008
I dokumentärens kärna 46: Ryti

Risto Ryti
Suomi 1956. Tuotantoyhtiö: Suomi-Filmi Oy. Ohjaus: Holger Harrivirta, Harry Lewing. Käsikirjoitus: Lauri A. Puntila, Olavi Puusaari. Kuvaus: Yrjö Aaltonen, Niilo Heino, Väinö Kolhonen, Unto Kumpulainen, Matti Oksa. Selostus: Olavi Puusaari. Ääni: Ensio Lumes. Filmitarkastus: 15.11.1956 – VET 6630 – Va 4 – 35 mm / 285 m. 10 min

Puolustusvoimain katsaus 4: Etenemisvaihe Itä-Karjalaan
Suomi 1941. Tuotantoyhtiö: Puolustusvomatl Levittäjä: Valtion Tiedotuslaitosl Suunnittelu: Hannu Leminen, Orvo Saarikivi, Valentin Vaala. Selostus: Topo Leistelä, Turo Kartto. Kuvaus: Yrjö Aaltonen, Heikki Aho, Felix Forsman, Eino Heino, Kalevi Lavola, Åke Leppä, Risto Orko, Kalle Peronkoski, Uno Pihlström, Sulo Tammilehto, Teuvo Tulio, Esko Töyri. Filmitarkastus: 1.9.1941 – VET 1594 –Va 1- 35 mm / 400 m. 16 min. Esitysformaatti: SP betacam.

Ryti -kooste
KAVA 2008. Otteet: Eduskuntatalon rakennusvaiheet 1927-1931, Englannin viikko 1933, Kaukopää 1936, Kuvia Koti- ja sotarintamalta 1940, Kaatuneiden muistolle suurtorilla 1940, Maaottelu Suomi-Ruotsi-Saksa 1940, Kevät iskee silmää 1941, Kaikki yhdessä eteenpäin 1941, Presidentti Rytin puhe 26.6.1941, Hennalan sotilassairaala PLV 1941, Ryti Viipurissa PLV 1941, Ryti Mäkiluodossa PLV 1941, Nyrkkeily Suomi-Saksa 1941, Jalkapallo Suomi-Saksa PLV 1941, Sotataiteen näyttely UFA 1941, Mannerheim 75 vuotta UFA 1942, Kansalaiskeräys 1942, Asevelikylän vihkijäiset – Finlandia-Katsaus 1943, Sankarivainajien päivä PLV 1943, Maasotakorkeakoulun päättäjäiset PLV 1943, Naantali 500 vuotta 1943, Suomalaisia kuvanveistäjiä 1944, Sotasyyllisyysoikeudenkäynti – Finlandia-Katsaus 1945, Olympia-Katsaus 1952, Ryti vuonna 1955, Risto Rytin viimeinen matka 1956. Esitysformaatti: SP betacam. 75 min.

Henkilöhistorialliset kuvat politiikan päättäjistä ovat meillä harvassa. Uutisfilmejä valtiovierailuista, katselmuksista toreilla ja linnan edustalla on tietysti tehty läpi itsenäisyyden ajan. Mutta vasta vuosi 1957 nosti valkokankaalle siihen asti maata luotsanneiden päämiesten retron. Tuona vuonna kokosi Suomi-Filmi arkistonsa kerrostumista Itsenäisen Suomen presidentit. Harry Lewingin toteuttama sarja on edelleen historiallinen perussilmäys päämiehiimme ja terävimpään poliittiseen eliittiin.

Nimikkofilmin sai myös tasavallan 5. presidentti Risto Ryti (1889 – 1956). Käsikirjoittaja sekä hautajaismenoille että elokuvalle oli Rytin sihteeri ja sotavuosien tiedotuksen johdossa ollut Lauri Adolf Puntila. Puntilan puhe siunaustilaisuudessa oli avaus sotasyyllisen Rytin valtiomieskunnian palauttamiseksi. Elokuvakameran taltiointeihin tartuttiin heti surukukkien kuihduttua. Puntila näki niissä puhetta väkevämmän välineen hyvittää presidenttiä, joka oli kantanut kahdesta sodasta raskaimman mahdollisen vastuun.

Ennen sotia hipaisi elokuvakameran silmä nuorta Rytiä vain välähdyksin. Ensimmäinen varma kontakti osui vuoteen 1927, kun eduskuntatalon peruskiveä muurattiin. Presidentti Lauri Relander, vaskiuurnaa laskeva kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Wäinö Wuolijoki sekä puhemies Paavo Virkkunen ovat Eduskuntatalon vihkijäiset -filmin tähdet. Kamera kiertää edelleen ja rekisteröi pääministeri Väinö Tannerin. Kun juhlaväki päättää tilaisuuden Maamme-lauluun, erotamme edistyspuolueesta valtionpankin johtoon ponnahtaneen Risto Rytin kasvot.

Siirrymme vuoteen 1936. Tuolloin dokumenttikuvauksen erikoisyhtiö Aho & Soldan filmasi Lappeenrannassa Enso-Gutzeitin selluloosatehtaan rakentamista. Filmi nousi huippuunsa, kun uuteen pääkonttoriin astelivat arvovieraat Cajander, Tanner, Kallio sekä valtion rahavirtojen vartija Ryti vilkkaasti elehtien.

Ryti oli anglofiili, joka sitoi Suomen valuutan tiukasti puntaan kunnes laman notkossa Lapuanliike iski. Mutta vuonna 1933 hän oli nostanut maan uuteen nousuun. Sinä vuonna tekivät Heikki Aho ja Björn Soldan juhlahumuisen kuvan Englannin viikko. Säkkipilli soi Helsingissä suomalais-englantilaisten suhteiden hyväksi. Kamera taltioi karkeloiden keskeltä Pehr Evind Svinhufvudin tuhdin hahmon. Hänen kintereillään laskeutuivat Englannin lähetystön portaita juhlatoimikunnan nimimiehet Erik von Frenckell ja seuraavana vuonna aateliseksi leivottu "Sir" Risto Ryti.

Sodan leimahdettua ehti poliittinen johto kiinnittyä vain muutamiin Suomi-Filmin uutiskuviin. Kuvia koti- ja sotarintamilta esitteli maan kohtaloita pohtivan hallituksen tammikuussa 1940. Istuntoa johti studiolamppujen hehkussa Kyösti Kallio vierellään talvisodan pääministeri Ryti.

Kallion väistyttyä käynnistyi jatkosodan presidentti Rytin ja ylipäällikkö Mannerheimin uutisaika. Sitä kamerat jo ennakoivat elokuvassa Kaatuneiden muistolle suurtorilla. Keväällä 1940 tallentuivat Ryti ja Mannerheim suruntäyteisen filmin päätöskuviin. Puolustusvoimain katsaus 4 oli lopullinen sinetti kumppanuudelle. Siinä Ryti vieraili päämajakaupunki Mikkelissä syksyllä 1941. Armeija oli ylittänyt Moskovan rauhan rajan ja vyöryi kolmella kannaksella kohti itää.

Sotakumppanuus merkitsi, että sodan tavoitteet olivat samat molemmille, mutta sotatoimia johti sodan ylipäällikkö Mannerheim, sodan politiikkaa jatkosodan presidentti Ryti. Erikoituminen näkyi myös uutisfilmin rintamalla, sillä Ryti näyttäytyi päämajan reviirillä vain Marskin syntymäpäivillä. Kesään 1942 sattui kansainvälisen luokan tempaus, kun Suur-Saksan johtaja saapui Suomen Marsalkaksi nimitetyn ylipäällikkömme 75-vuotispäiville. Etikettiin kuului, että Ryti otti hänet valtion johtajana Immolan lentokentällä vastaan. Tapahtuman medioi koko kansakunnalle Puolustusvoimain katsaus 49.

Ulkopolitiikan päättäjä Ryti oli julistanut jatkosodan alkaneeksi radiosta ja muutama päivä myöhemmin Valtion Tiedotuslaitoksen filmiltä Presidentti Rytin puhe 26.6.1941. Filmitähtenä sotatoimialueilla esiintyi puolestaan Mannerheim. Vain ylipäällikkö ja hänen kenraalinsa näyttäytyivät valkokankaalta rintamavierailujensa yhteydessä. Tosin Ryti ja Mannerheimin vallatussa Viipurissa kuvattiin, mutta vain "sotahistoriaksi tuleville polville". Kun Ryti vihki rannikkovartioston pääkallonpaikalla merisodan muistomerkin, filmasivat taas kamerat mutta vain arkistoon lyhdyt sammuksissa.

Presidentin usko kohtaloon ja eettiset pohdinnat tekivät hänestä surusaattojen kärkihahmon. Sotavuosina Rytin sosiaalinen omatunto lähes tuotteistettiin. Presidentin "humanitas" oli kansakuntaa yhdistävä voima, jolla Rytin sihteeri L.A. Puntila operoi. Vuonna 1942 Puntilan ja Topo Leistelä visioivat Kansalaiskeräys -tietoiskunsa suurperheiden auttamiseksi. Keräyksen ikoni oli tietysti Ryti, joka samalla valjastettiin väestönlisäyksen veturiksi. Mutta kaikkea ei silti edes yhteisen edun nimissä esitelty, eikä siis Eino Itäsen järkkyjä kuvia elokuvassa Ryti vieraana Hennalan sotilassairaalassa.

Rytin sotavuosien imagoon kuului korkeakulttuuria vain vähän, penkkiurheilua sitä enemmän, mikäli urheiluun yhdistyivät ulkovaltasuhteet. Viaton alku oli keväällä 1941 koko kansaa aktivoinut kävelymaaottelu Suomi-Ruotsi. Siihen osallistui myös Ryti, joka itse johti hallituksensa ryhtikävelyä kiiltonahkakengissä ja liituraidassa. Kevät iskee silmää oli kävelijöitä seuranneen filmin nimi. Mutta jo sitä ennen räpsähtelivät kameran silmäniskut aina yhdessä penkkiurheileville ulkoministeri Jukka Rangellille ja hänen presidentilleen.

Vuoden 1940 Maaottelu Suomi-Ruotsi-Saksa esitteli välähdyksin stadionin aitiota, missä Saksan lähettiläs Wipert von Blücher, Rangell, Ryti ja Mannerheim jännäsivät. Syksyllä 1941 Mannerheim poistui lehteriltä Mikkelin päämajaan. Blücher, Rangell ja Ryti jatkoivat "Heil"-tervehdysten tahdittamaa diplomatiaa jalkapallomaaottelun merkeissä. Ryti kumppaneineen vieraili myös Messuhallin nyrkkeilyillassa. Tiiviit tunnelmat sieltä säilöi Eino Itäsen filmi Nyrkkeilymaaottelu Saksa-Suomi.

Syksyn 1941 kulttuurisuhteet kruunasi kuitenkin Suur-Saksan levittämä uutiskatsaus Auslandstonwochenschau 664. Se aloitti aiheensa Ateneumin Saksalais-suomalaisen sotataiteen näyttelyllä. Rytin johdolla ilmestyi avajaisiin koko hallitus. Korkean kulttuurin aluetta sipaisi myöhemmin silinteripäisen Rytin kiiltonahkaiset askeleet ruotsinvallan muistojen kehtoon. Naantali 500 vuotta kertoi vuonna 1943 tämän kulttuurijuhlan vaiheet. Filmi päättyi selostajan runolliseen optimismiin: "Ja Naantalin taivaalla paistoi läpi yön riemullinen aurinko". Sitten Ribbentrop-sopimuksen juoninut presidentti väistyi Suomen Pankkiin. Vähän sitä ennen hioi edellisen presidentin poika Kalervo Kallio kiveen Rytin piirteet lyhytfilmissä Suomalaisia kuvanveistäjiä.

Onnen auringon laskiessa suuntautuivat kameran silmät Säätytalon pimentyville rappusille sotasyyllisyysistunnon viimeisenä päivänä 21. helmikuuta 1945. Elokuvaaja Unto Kumpulainen ehti ikuistaa sekamelskan keskeltä Rytin askelluksen tuomiotaan kuulemaan. Finlandia-katsaus 77 on rankkaa historiaa. Se jätti jäähyväiset presidentille, joka poistui virkavallan saattelemana 10 vuoden kuritushuonevankeuteen.

Armahdettu Ryti näyttäytyi julkisuudelle Helsingin olympialaisvuonna 1952. Hän istui armahtajiensa Paasikiven ja Kekkosen kanssa stadionin katsomossa, kun Reino Tenkasen kamera tavoitti välähdyksenomaisesti kohteensa urheilujuhlan avajaisissa. Vuoden 1955 amatöörikuva jäi viimeiseksi sairauden haurastamasta Risto Rytistä. Vaikuttavan hautajaisfilmin Risto Rytin viimeinen matka valmisti Olle Åkerblomin pienyhtiö elokuvateollisuuden ulkopuolelta.

– Ilkka Kippola ja Jari Sedergren. Videototeutus Jarmo Nyman. Helsinki 3.12.2008