Venäjän suurin poika on sitten Aleksanteri Nevski. Näin ovat Venäjän television äänestäjät päättäneet "Suurin venäläinen" -kilvassa. Pyhä Aleksanteri Nevalainen eli Aleksanteri Nevski (ven. Александр Ярославич Невский, Aleksandr Jaroslavitš Nevski) syntyi 1218 Pereslavl-Zalesskij'ssa ja kuoli 1263 Gorodetissa. Hän on siis yhä venäläinen kansallissankari ja pyhä, ensin Novgorodin ruhtinas ja myöhemmin Vladimirin suuriruhtinas.
Taistelumenestystä tietysti löytyi, sillä Aleksanteri voitti 1240 ruotsalaiset Nevajoen taistelussa, mikä antoi hänelle nimen "Nevski" (Nevalainen). Vuonna 1242 tappion karvasta kalkkia nielivät sitten kalparitarit Peipsijärven jäällä.
Toiseksi kiri Pjotr Stolypin, monien kaikkien aikojen parhaana venäläispääministerinä pidetty. Nikolai II:n pääministerinä hän oli 1906-1911. Yksityistilajärjestelmää edistänyt maareformi, Siperian ja Kaukoidän asuttaminen ja kotimaisen ja kansainvälisen teolisuustuotannon edistäminen kuuluvat hänen saavutuksiinsa. Sosialistivallankumouksellinen Dmitri Borgov (alunperin Мордехай Гершкович Богров)ampui häntä Kiovan oopperassa. Stolypin kuoli ja Borgov hirtettiin.
Näistä kahdesta ei tietenkään lähipäivinä puhuta, sillä kolmanneksi tuli Josif Stalin (georgiaksi alunperin იოსებ ჯუღაშვილი, Ioseb Džugašvili), jonka ansioihin kuuluu Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeriys vuosina 1922-1953, voitettu maailmansota (II) ja muutama kymmenen miljoonaa uhria.
Tiettävästi C. G. E. Mannerheim, joka taannoin voitti Suomen vastaavan äänestyksen, ei ollut ehdokkaana.
14 kommenttia:
".. ja muutama kymmenen miljoonaa uhria."
No niin ja siit´ hyvästä, taas (länsimaissa) yksi nolla uhriluvun perään.
Ruotsissa asuva työmyyrä Kalle Kniivilä, joka pitää blogiaan ruotsiksi, esperantoksi, suomeksi ja venäjäksi, kirjoittaa aiheesta:
http://www.kniivila.net/2008/nevskij/
Kiitos Reijo linkistä.
-rh: en tarkoittanut uhreilla vain kuolleita vaan myös eläviä.
Rakastaako Kniivilä Venäjää, ja mihin tilastoihin Sedis perustaa lukunsa "elävistä uhreista"? (samaa tietysti voisi kysyä muistakin kyseessä olevista n. uhriluvuista mutta sehänon turhaa).
Minä edelleen pidän, tosin jo muistossa haalistuneesta, Sergei Eisensteinin Aleksanteri Nevskistä. Erityisesti pidän Prokofjevin elokuvamusiikista, sitä saa kuullakseen muuallakin.
Amerikassa meillä oli koira jonka nimi oli Aleksanteri Nevski. Paitsi että se ei ollut ihan koira, vaan Labradorin noutajan ja kojootin risteytymä ja se ulvoi ja oli hyvin älykäs.
Tässä viittaan vain siihen että intiaanitarinoiden mukaan kojootteja kutsuttiin nimeltä trickster, joka on vähän samanlainen otus kuin Suomen kansan saduissa kettu, paitsi että kojootti taitaa myös muodonmuutoksen.
Aleksanteri Nevski olisi täällä jatkamassa sukua, ellei olisi jäänyt auton alle.
Eikös Lalli - tuo länsimaalaisen hapatuksen ja ruotsalaisvallan paikallispatrioottinen vastustaja - ollut meilläkin ehdolla?
Terv. kylteri / kauppakorkeakouluun.com
At the height of the Stalinist terror, an estimated one of every eight Soviet men, women and children was shot or sent to the gulag, where many more died. The 30-year rule of Stalin -- "wise and intelligent chief of the Soviet people," "devoted continuer of Lenin's cause," "best friend of all children," in Pravda's words -- left at least 20 million people dead. The scholar Roy Medvedev puts the number of Stalin's victims at 40 million; Aleksandr Solzhenitsyn at 60 million.
Unquiet Ghost...
Eisenstein olisi ollut ihan hyvä. Miksei Einsteinkin.
Sorry, Sedis
Tätä löytyy, ei ongelma. mutta missä, esim. ne väestötilastolliset lähteet, jotka ja joista tehty analyysi, tulee tieteellisessä metodissa alistaa kritiikille.
New Left Reviewissä tätä joku vuosi sitten käytiin. Kymmenien sivujen artikkeleita, perusteellinen väittely.
Esim Robert Conquest:
New Left Review I/225, September-October 1997
R. W. Davies: http://www.newleftreview.org/?page=article&view=2087
R.W. Davies's reply to my comment on his article, "Forced Labour Under Stalin:"The
Archive Revelations (nlr 2 14) in nlr219, pp. 143
jne.
Googlaamalla löytyy.
Aivan, summittaisille miljoonaluokan +-arvioille ihmisten yht´äkkisestä katoamisesta, ei löytynyt väestötieteellisesti validia perustaa. Validioiminen on merkinnyt sitten yleisellä tasolla lähinnä sitä, kuka suurimman ryssävihan omaava auktoriteetti on ränkäissyt suurimmat uhriluvut.
Vieläkö täällä eletään menneessä?
Ettekö tienneet?
1940-luku on enemmän tapetilla kuin koskaan, samoin kansalaissodan aika.
Kun välit menneisyyden kanssa on selvät, se jää.
Listalla oli yksi poikani äidin sukulainen...
Lähetä kommentti