Hamaan loppuun asti

Samaan aikaan kun sikainfluenssa kaataa yhä useamman, valtionhallinto porskuttaa uusien esimerkkimaiden kanssa. Maan ainoa todellinen aristokraatti Björn Wahlroos valmistautuu Tieto-Finlandian jakoon ja muistuttaa meille thatcherismin saavutuksista. Niistä on jo muutama tovi, mutta ilmeisesti maailma ei muutu. Valtiovarainministeriön ihannemaat olivat thatcherismin aikaan Uusi-Seelanti ja Irlanti, mutta nyt ne ovat aivan toiset.

Omilleen puhunut Katainen totesi julkisuuteen, että ensi vaalikaudella täytyy varautua veroasteen nostamiseen ja menojen leikkaamiseen. (Varmasti Kokoomukselle hyvä vaalitunnus ensi vaaleihin.) Tätä ei tarvitse tehdä omin neuvoin. Rohkaisevia esimerkkejä valtiovarainministeri löysi Virosta ja Liettuasta, siellä kun on tehty miljardien eurojen leikkaukset ja veronkiristykset. Ylen uutisen mukaan Katainen "sanoo ihailevansa balttipäättäjiä, jotka ovat oman terveytensäkin kustannuksella panneet maiden talouden kuntoon rajuilla säästöillä".

Ainoa mikä minua hämmästyttää on se, että ilmastonmuutos ja ympäristö eivät olleet keskeisiä argumentteja valtiovarainministeri Kataisen saarnassa. Suomalaiset lämpenevät nykyään vain ympäristölle perustuville veroille. Tämänhän nykyinen ydinvoimalapuolue Vihreät ovat saaneet aikaan. (Vihreät itse puhuvat mieluummin vain kauppojen sunnuntaiaukioloajoista.)

Katainen ei puhunut ympäristöstä - miksi olisi Kokoomuksen puoluehallituksessa -, sillä tarkoituksena oli tällä kertaa jatkaa työuria hamaan loppuun, eläkeläiset kun ovat vaarallisia tulevalle Suomelle, joka näyttää tulevan juuri silloin kun minä voisin päästä eläkkeelle. Ellei sitten epidemia vie jo ennen sitä.

Luotettavaa rahoitusta poliitikoille

Keskinkertaisellakin pelillä voi pärjätä. Tarkoitan tällä eilistä leijonamiehistön pronssia, mutta ennen kaikkea Kokoomuksen uusinta taktiikkaa vaalirahoituskohussa.

Kokoomuksessa puhetta johtava Jyrki Katainen tykkää, että yritysten kansanedustajaehdokkaille antamaa tukirahaa koskeva keskustelu on liikkunut liiaksi kokoomuksessa.

Televisioon yrittäjäpuolueeksi itseään kehuvan puheenjohtaja tuli otsa kiiltäen kertomaan, että emme vain me, vaan nuo muutkin ovat käsi ojossa. Sitä hän ei tietenkään tiennyt, propaganda-asialla kun oli, mutta pitipähän savolaispojan sanoa: "En lähde nyt epäilemään, mutta voisin kuvitella että yhtä lailla..."

En tiedä, miksi tv-uutisten on näitä kuvitelmia levitettävä.

Uutisen muuttuminen illan mittaan Yleisradiossa on tietenkin tarina sinänsä. Hyvin alkanut kataislainen likapropaganda kääntyi toimitusten teksti- ja kuvajärjestysviritysten myötä Kokoomusta itseään vastaan. Hyvin toimittu, sillä aluksi ne näyttivät varsin härskiltä kokoomuksen vaalivideolta.

Ei ole ollut vaikeaa huomata, että juuri "porvarillisesti ajattelevat" - termi on kokoomuslaiselta Suvi Lindéniltä - piilottelevat yrityskontaktejaan. Siellä oli myös hätä suurin, kun yksi ja toinen löysi kansan viikatteen heilunnan kuultuaan korjattavaa omassa ilmoituksessaan. Hätä ja siihen liittyvä poru tulivat kyllä kaikkien tietoon tiedotusvälineiden myötä. Vain tyhmimmät jäivät selittelemään.

Yksi tyhmistä selityksistä kyllä on toistunut varsin usein. Hämmästyttävintä on tietysti se, että kansanedustaja toisensa jälkeen tulee tämän pauhinan jälkeen julkisuuteen ja sanoo kirkasotsaisesti, ettei tiedä, kuka hänelle antaa rahaa.

Kuka haluaa sellaisia edustajia itselleen, jotka ottavat tuhansia ja kymmeniä tuhansia euroja rahaa, mutta eivät millintarkasti tiedä, mistä rahat tulevat. En minä ainakaan.

Toistaiseksi on selvinnyt seuraavaa:

Kepulaisille selvät setelit ilmaantuvat vaalilaariin kuin sato kesän jälkeen. Sen jälkeen voi kiivetä eduskunnan pankolle röhnöttämään.

Kokoomuslaisille "porvarillisesti ajattelevia" ehdokkaita tukevat yritykset ja niiden huolella rakentamat peitejärjestöt diilaavat muhkean saaliin, vaikka - kuten meille on nyt kerrottu - ehdokkaat itse eivät koskaan saa tietää mistä rahat tulivat.

Jokin tässäkin ajattelukulussa klikkaa.

On nimittäin käynyt ilmi erinäisistäkin lausunnoista, että yrityksille ilmaisen rahan jakaminen vaalikassaan ei ole sydämestä lähtevä jalomielinen ele demokratian ylläpitämiseksi. Varsin monet kokevat lahjoitukset vastenmieliseksi. Mutta silti he eivät uskalla potkia tutkainta vastaan. Yritykset ja niiden edustajat pitävät poliitikoille annettavia rahalahjoituksia välttämättöminä. Näin tämä toimii. Politiikalla ja heidän edusmiehillään on valtaa ja sen myötä rahaa riittävästi mihin tahansa.

Vaaliyhdistysten rahankeruuta järjestävät luottomiehet ja -naiset. Tässä luottomiesten ja -naisten ja poliitikon suhteessa on paljon avattavaa. He kun eivät kansanedustajien mukaan rahoituslähteitään päämiehilleen kerro. Toivottavasti he eivät kovin usein sano televisiosarjoista tuttuun tapaan, että "parempi, kun et tiedä, mistä rahat tulevat". Tähän rakoon tiedotusvälineiden pitäisi nyt iskeä armotta.

Nyt kansanedustajat sanovat hätävalheilla höystettyjä totuuksia hätäpäissään itse. "Parempi kun en tiedä, mistä rahat tulevat."

Tästä tulevat mieleen legendaarisen Pertti Lumiraen legendaariset sanat: "Mitä se mulle kuuluu, mitä mä teen."

Töitä pitää tehdä.

Ulkoministeri Ilkka Kanerva aloitti ensimmäisen työpäivänsä hymistelemällä Natoa Tukholmassa. Aikaa oli niukasti, sillä ulkoministeri saapui ensimmäiseen työtehtäväänsä myöhässä.

Syy oli siinä, että ulkoministeri myöhästyi lentokoneesta Helsingissä. "Mutta vain viisitoista minuuttia", kuului selitys.

Toivottavasti työnantajan edustajat Halonen ja Vanhanen antavat sapiskaa tälle keltanokalle ja opettavat talon tavoille. Ei myöhästelyjä, eikä saa notkua vesiautomaatilla. Töitä pitää tehdä. Ja myöhästely vähennetään palkasta, luonnollisesti.