Elokuu näyttää rullaavan kovaa vauhtia. Elokuvasta kiinnostuneella on ollut kiirettä, sillä syksyn ensi-iltaruuhkan lisäksi festivaalit painavat päälle.
Espoon Cine alkoi eilen, mutta en päässyt avajaisiin, kun olin luennoimassa Karjala-kuvastosta talvi- ja jatkosodan katsauksissa. 60 katsojaa paikalla ja tunnelma hyvä. Paras palaute oli se, että ylitin aikani 20 minuutilla eikä kukaan lähtenyt kesken pois.
Olen katsastanut pari ruotsalaista: Roy Anderssonin vanha elokuvan Giliap (1975) osoittautui kiintoisaksi vaikkei maailmaa mullistaisikaan niin kuin sama ohjaaja joskus on muissa elokuvissaan kyennyt. Hyvä tämä on silti nähdä.
Pistäydyin katsomassa myös ruotsalaisspektaakkelin, Jan Guilloun teksteihin perustuvan Arn - pohjalan valtakunta, joka on jatko-osa Arn - temppeliritarille. Ihan kelvollista, sillä ruotsalaiset osaavat elokuvanteon perusteet. Historian ystävälle edellinen oli melkeinpä kiinnostavampi, tässä osassa tarina ajoi historian yksityiskohtien päälle. Elokuva on pohjoismaiden kallein kautta aikojen. Silti Hollywood-budjetteihin on vielä reilusti matkaa.
Kotimaisista olen nähnyt lasten ja nuorten elokuvan Myrsky, jossa kyllä poliittisiakin ulottuvuuksia on vähän aikuisemmalle katsojalle. Myrsky on kaukasian paimenkoira, joka jalostettiin vartijakoiraksi sekä Neuvostoliitossa että DDR:ssä. Elokuva kantoi koko kestonsa.
Mieluisinta nähtävää minulle on ollut Aku Louhimiehen Käsky, joka liittyy 1918-elokuvien joukkoon. Käykääpä katsomassa tämä "Mannerheim-elokuva". Elokuvan päähenkilö kantaa kyllä toista nimeä, mutta Gallen-Kallelan Mannerheim-maalaus kannattaa elokuvan päähahmoa, jonka adjutantinkin nimi on varmuuden vuoksi Paasonen. Kumma, jos tästä ei skandaalinkäryistä keskustelua saa irti. Suosittelen elokuvaa myös ja erityisesti punaniskoille. Historianystäville se on tietenkin välttämättömyys.
Festivaalielokuvia tulee vastaan näinä päivinä runsaasti ja arkisto (Orion, Eerikinkatu 15) näyttää näinä viikkoina Michelangelo Antonionin elokuvia. Katsomista siis riittää, eikä tekosyitä ole.
2 kommenttia:
Ei runkku-Akun Marski-leffa herätä kummempaa keskustelua. Juntit, punaniskat ja puolustusvoimain entiset komentajat eivät hoksaa, kun CGM ei esiinny omalla nimellään.
Voihan siinä käydä niinkin. Mutta tärpiksi tuon laitoin...
Olisi noloa, jos olen ainoa, joka siitä kirjoittaa.
Lähetä kommentti