tiistaina, syyskuuta 07, 2004

Tallinnaan!

Tallinnaan. Hyräillen tätä.

Kyllä viipyi viisumi Tallinnan,
minä hukkasin lanttuni hallinnan,
taoin sormia pöytään kuin nuorempi Charlie Watts.

Viimein saapui paperi tärkeä,
hypin ilmaan kuin vailla järkeä.
Pian laivaan töytään, sen nimi on Georg Ots.

Se on osa Neuvostoliitosta,
siellä digataan Eeva-Riitta Siitosta,
siellä aamuun asti juon Viru Valgeaa!

Ehkä tapaan tuttuja huomenna,
jos en ymmärrä, sanon: "Suomenna!"
"Puhu varovasti
tai galloni halgeaa!"

Eesti, Eesti, Eesti! kaipaan sinne perkeleesti.
Eesti, Eesti, Eesti! sinne tahdon vain.
Eesti, Eesti, Eesti! kaipaan sinne perkeleesti.
Eesti, Eesti, Eesti! On my mind!

Kun matkan loppu jo läheni,
meni taalat - ja ruplat väheni.
Käsi maassa kävi,
nyt listoja sorvataan.

No, ei kai ne minua teurasta,
vaikken olekaan SN-seurasta,
multa tukka hävisi,
kai se korvataan

Eesti, Eesti, Eesti! Kaipaan sinne perkeleesti.
Eesti, Eesti, Eesti! Sinne tahdon vain.
Eesti, Eesti, Eesti! Kaipaan sinne perkeleesti.
Eesti, Eesti, Eesti! On my mind!

Byrokraatit teksteistä tappel' siin',
kun taustoja nauhoitti Appelsin.
Minä tein niille riimit,
ne maksoi mitä pyys.

Kato, ystävyys, se on kallista,
se ei riipu hallintomallista.
Siinä auta ei tiimit
vaan ystävällisyys.

Eesti, Eesti, Eesti! Kaipaan sinne perkeleesti.
Eesti, Eesti, Eesti! Sinne tahdon vain.
Eesti, Eesti, Eesti! Kaipaan sinne perkeleesti
Eesti, Eesti, Eesti! On my mind!

[Tästä tulee vielä TEIDÄN päivänne korvissa soiva ja kekkuloiva oiva meemilaulu]

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Juicen Eesti on todellakin klassikko. Itselläni etelänaapurin pääkaupunkia on kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden ajan paremmin symboloinut Miljoonasateen Ikäväni Tallinnaan...

Marianne Z