Stambejin tapaus Yleisradiossa

Yleisradio on ollut lempilapseni. Harvaa yhtiötä olen niin usein mainostanut.

Viime aikoina on kuitenkin syytä ollut aitoon huolestumiseen. Dokumenttitoimittajien raaka erottaminen oli lähes viimeinen pisara.

Mukavaa ei ollut lukea tämänkään päivän uutisia. "Yle antoi varoituksen digi-tv:tä arvostelleelle toimittajalle", kirjoittaa Helsingin Sanomat (24.2.2007, C4)

Lehden mukaan Kenneth Stambej, kansanedustajaehdokas, on blogissaan kritisoinut television digitalisointiprosessia.

Oman boksini hankkineena voin sanoa, että siihen on aihetta. Digisovittimien käyttöönotossa on ollut järkyttävän paljon ongelmia, analogisista tv-lähetyksistä luopumisen aikataulu on syvältä ja Ruotsin käytäntö, jossa hyväksytään joka talouteen hankittavan digiboksin sijaan keskusdigiboksi, on hyväksyttävä käytännöksi mitä pikimmin.

Kenneth Stambej on tätä mieltä. Niin minäkin. Miksi näitä teknisen kehityksensä alkuvaiheissa olevia elämää huonontavia laitteita pitäisi hankkia? Sama on tosin koettu ennenkin. Kasettinauhureiden poisvienti vähensi arkipäivän nauhoittamista, videolaitteiden väistämätön katoaminen tekee saman. Missä ovat tallentavat digiboksit, joilla voi luoda dvd-tallenteen sujuvasti. Miksi uudet digilaitteet ovat tarkoituksella kuluttajan elämää heikentäviä (videoon verrattuna). Ja kaiken kukkuraksi, ne ovat järkyttävän paljon kalliimpia.

"Emme halua millään tavalla rajoittaa Kenneth Stambejin sananvapautta", Annika Nyberg Frankenhaeuser, Stambejin esinainen, kirjoittaa. "Hän voi kirjoittaa digitalisoinnista aivan vapaasti, kunhan hän samalla kunnioittaa lojaliteettia työnantajaa kohtaan."

Tuollaista työnantajaa.