Aah, kesä. Lämmin sulattaa luita, vaikka juuri nyt pieni pilvipeite viilentääkin ilmaa. Vihdoinkin. Parvekkeelle ei tarvitse viedä villasukkia. Aamulenkillä oli lämmintä.
Loma tuntuu lomalta siksikin, että puolison urakka on vihdoinkin päätöspisteissään. Viimeinen puhelu faktorille on soitettu ja nyt rouskuavat painokoneet. Herttoniemen historia ilmestyy loppukesästä. Ehkä se stressikin siitä.
Turms, kuolematonta nyt pari päivää luettuani enteilin siipalle ennenunia: painosta ilmestyvät 1500 teosta on ladottu kauniiseen pinoon ja onnellinen kirjailija lähenee hiipivin, melkein lentävin askelin sen äärelle ottaakseen yhden kaunokaisen syleilyynsä. Mutta samalla kun sormi koskettaa päällimmäistä kirjaa, pino alkaa silmissä murtua ja haihtuu hiukkasina kesän leppeään tuuleen.
Espresso odottelee jo parvekkeella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti