Kädet roikkuvat polven alla, sillä sen verran ne venyivät, kun kauppakasseja raahasin. Kinkun paistan kyllä vasta puolentoista vuorokauden kuluttua.
Ja se oli vasta ensimmäinen haku. Toisella kierroksella ostoksiin kuuluu ainakin kaksi kertaa puoli lusikallista muskottipähkinää ja kaksi kertaa yksi desilitra siirappia. Huomaan olevani samalla asialla kuin kaksi vuotta sitten.
Tänä vuonna kyllä ajattelin vääntää porkkanalaatikkoakin, mutta perunalaatikot toin ihan valmiina. Liika on liikaa joulunakin.
Kyllä voi mennä siirappi hankalaksi vajaassa kymmenessä vuodessa! Toisaalta se oli alustallaan lujemmin kiinni kuin Saddamin patsas takavuosina. Itse asiassa se oli yhtä lujasti alustassaan sekä purkin ulko- että sisäpuolella.
Jotain erikoisempaakin voisi tietysti laittaa. Antakaas vinkkejä.
7 kommenttia:
No, ensi alkuun osta vuohi tai lehmä jollekin III maailman köyhälle emännälle. Sitten rupea puuron keittoon!
Mutta ensi vuodeksi lupaa meille katsojille paljon hyviä leffoja!
Eikös keskustalaiset voisi lahjoittaa näitä lehmiä?
Puuroa kyllä tehdään heti aamulla, jos siihen asti jaksaa odottaa.
Muutaman hyvän leffan voin taata. DocPointissa viimeistään niitä näkee.
Ai että keskustalaiset isännät lähettäisivät lehmiä Afrikan köyhille emännille? En muuten usko.
Puuroon voisilmä ettei tule taas voivuorta!
Sen jälkeen kun mummun antama resepti katosi muuton yhteydessä, olen metsästänyt toimivaa pottuloodan ohjetta. Tämä on kokeilemisen arvoinen.
Ai niin, ns. etnokaupoista saa kokonaisia muskottipähkinöitä sopuhintaan. Ei tarvitse sitä mautonta valmiiksi jauhettua ja laimentunutta käyttää.
Aargh - kemistikokkausta!
Tulee mieleen Näsäkkäläin epäorgaanisen kemian peruskurssi vuonna x ja y...
Pottulootaa en ole ikinä uskaltautunut tekemään. Sitä ei tehty kotonakaan, jossa selkärankaan nämä alle kymmenvuotiaana iskostuivat.
Tuo edellinen kommenttini viittasi muuten luuseritaustaani kemian opiskelijana yliopistolla.
Lähetä kommentti