tiistaina, kesäkuuta 19, 2007

Bellow ja Mooseksen laintaulut

Lueskelen Saul Bellowin Ravelsteinia (2000/2001). Päähenkilö Ravelstein on monipuolinen mies, "kotonaan mittavien lausuntojen, suurten kysymysten ja merkkimiesten kanssa, samoin vuosikymmenten, aikakausien ja vuosisatojen". Tästä esimerkkinä kirjailija sanoo, että Thukydides ja Mel Brooks ovat hänelle yhtä tuttuja.

Tässä tilanteessa (s. 20) päähenkilön suuhun laitetaan esimerkkitarina: "Brooks laskeutuu Siinain vuorelta kantaen laintauluja. Jumala on ojentanut hänelle kaksikymmentä taulua ja kymmenen putoaa Mel Brooksin sylyksestä kun hän näkee kuinka Israelin lapset rellestävät kultaisen sonnin ympärillä." Tämä siis hyvän suomentajan hyvän suomennuksen mukaan. Alkuperäistä tekstiä en ole nähnyt.

Tuskinpa Marja Alopaeus on suomentanut väärin, mutta kaikki muu lainauksessa sitä kyllä on. Kirjailijan vapaata kehittelyä.

Viittaus on tietysti Mel Brooksin historiahupailuun, elokuvaan Mieletön maailmanhistoria (Part I). Mooses käy Jumalan kanssa keskustelua Siinain vuorella ja saa herrajumalalta kolme laintaulua, joissa kussakin on viisi käskyä. Laintaulut sylissään Mooses aloittaa kiitospuheen, mutta juuri kun hän sanoo käskyjä olevan viisitoista, yksi kolmesta taulusta tipahtaa maahan. Viisi käskyä murenee vuoren rinteelle palasiksi. Mooses ei menetä pasmojaan vaan kiittää sujuvasti saamastaan kymmenestä käskystä.

Raamatussa tarina menee tietysti toisin. Kun Mooses on ylhäällä vuorella hän saa Jumalalta tämän kirjoittamat laintaulut. Uusin suomennos sanoo Jumalan sanoneen ensimmäisellä kerralla Moosekselle suoraan, että "Minä annan sinulle kivitaulut, joihin olen kirjoittanut lain ja käskyt, että voisit opettaa ne kansalle". Ne ovat siis Raamatun mukaan Jumalan ihan itse veistämät. Samaan aikaan toisaalla kansa käy kärsimättömäksi ja määrää Aaronin valmistamaan heille kultaisen sonnin (vuoden 1933 käännöksessä: kultaisen vasikan), jota kansa iloisesti palvoo.

Tämän havaittuaan Jumala kertoo Moosekselle, että kansa on syyllistynyt epäjumalanpalvontaan ja uhkaa siksi jopa hylätä Israelin kansan. Mooses peesaa Jumalaa, ja kun hän itse näkee, mitä kansa on tehnyt, hän suuttuu perinpohjaisesti. Vihapäissään Mooses rikkoo saamansa laintaulut, sulattaa sonnin, polttaa sen, sekoittaa sen veteen ja juottaa seoksen kansalle.

Tuomittuaan kansan ja lähimmän miehensä Aaronin Mooses pyytää Jumalalta armoa kansalle. Jumala suurpiirteisesti suostuu antamaan anteeksi tällä kertaa - sehän ei välttämättä ole Vanhassa testamentissa sääntö.

Pieni ristiriita sijoittuu Raamattuunkin. Moos 2: 34 nimittäin kertoo rikottujen taulujen tilalle tehdyistä uusista laintauluista: Jumala sanoo, että Mooseksen pitää lopulta kirjoittaa "muistiin nämä käskyt, sillä ne ovat sinun ja Israelin kanssa tekemäni liiton ehdot". Tämä vei Moosekselta 40 päivää ja yötä. Tämän jälkeen teksti kertoo: "Ja hän kirjoitti tauluihin liiton ehdot, nuo kymmenen käskyä". Kuka hän on, tarina ei kerro. Veikkaisin, että se tarkoittaa Moosesta.

Kuitenkin luvun alussa Mooses oli saanut tehtäväkseen veistää kivestä uudet laintaulut alustaksi, johon Jumala silloin kyllä lupaa kirjoittaa lait itse samanlaisina kuin ne olivat olleet Mooseksen särkemissäkin tauluissa. 40 vuorokautta myöhemmin tilanne oli toinen. Mooses sai tehdä työn muistiinpanojensa perusteella.

Tästä voi päätellä, että Jumalaa kismitti se, että Mooses suutuspäissään rikkoi Jumalansa tekemät taulut, ja siksi hän määräsi Mooseksen itse veistämään muistiinpanojen pohjalta nämä toiset taulut. Kun kerran särjit, niin kyllä korjaatkin.

Mooses palasi Pyhältä vuorelta kansan luo uusien laintaulujen kanssa. Ja nyt kansa kuunteli häntä kunnioittavan hiljaisuuden vallitessa. Draama ja ylimääräinen työ ei suinkaan mennyt hukkaan.

Apropos. Kirjailija sanoo, että Brooks rakastaa Catskill-hupailuja. Koska suomennos ei vihjaa sanallakaan, mitä Catskill tarkoittaa, lainaamme Wikipediaa: "The Catskills are famous in American cultural history for being the site of the so-called Borscht Belt, a Jewish resort area where many young Jewish stand-up comics got their start. Many Borscht Belt performers, such as Mickey Katz, referred to them as the Katzkills."

Ehkä Bellowkin muuntelee tarinoita juuri tämän Katzkills-perinteen mukaisesti. Mutta Ravelsteinistä nämä "virheet" antavat kummallisen kuvan. Mies, joka puhuu vähän sinne päin.

7 kommenttia:

Ripsa kirjoitti...

Luin kirjan joku vuosi sitten (Vaasassa on aika hyvä englannin hyllystö pääkirjastossa) ja kysäisin jenkkituttavalta että kukas se tämä Ravelstein on. Sanoi että Harold Bloom, kirjallisuudentutkija.

En ollut ikinä kuullutkaan, mutta sen jälkeen herran kirjat ovat väistämättä tulleet eteen milloin minkäkin asian muodossa. Kirjoittanut esim. opuksen nimeltä Länsimaiden kaanon, jossa pannaan kirjallisuutta riviin ja järjestykseen.

Sedis kirjoitti...

Allan Bloom kirjoitti teoksen The Closing of the American Mind vuonna 1989. Hän rikastui sillä, mutta kuoli nuorena. Bellow oli tehnyt teokseen esipuheen ja kirjoitti nyt tämän kirjan. Eli asetelma on sama kuin romaanissa.

Sedis kirjoitti...

Harold Bloom oli myös kirjallisuusihmisiä, vähän vanhempaa vuosikertaa. Hän sai kimppuunsa Naomi Wolfin, joka sanoi saaneensa kimppuunsa Harold Bloomin.

Ripsa kirjoitti...

Eivätkä Allan ja Harold ole sukua? Ettei ole kyse esimerkiksi irlantilaisten välienselvittelystä?

Tjooh. Ystäväni muisti sitten nimen väärin mikäli sinulla on oikea tieto. Kuoli Aidsiin?

En ole tuota Amerikkalaista mieltäkään lukenut.

Nyt sitten on myös Bellow kuollut. Mahtaakohan Harold Bloom elää?

Sedis kirjoitti...

Lukaisepa tämä. Molemmista on myös jonniinmoinen Wikipedia-artikkeli.

Ripsa kirjoitti...

No mutta kiitos!

En ymmärtänyt katsoa Wikipediasta kuka missä ja milloin. Taidan olla sitä sukupolvea joka ei ole ihan varma siitä mitä Wiki milloinkin sanoo ja onko se nyt sitten totta.

Hauskaa tulla kuvatuksi yhdeksi näistä eurooppalaisista jotka sekoittavat Allan ja Harold Bloomin!

Mahdotontahan täältä päin on tietää noiden tutkijoiden paremmuutta tai hyvyyttä.

prof kirjoitti...

hello
you can put information on your blog on page'info'or'region' of
jewisheritage.fr
shalom