keskiviikkona, syyskuuta 08, 2010

Haasteellinen tatsi verkostoitumisen vaikuttavuuteen

Tilaisuuksien järjestäjillä on näinä päivinä lämpimät oltavat. Kuinka näihin kaikkiin riittää järjestäjiä? Suuremmissa pippaloissa liikun itse vain harvoin, eikä minua niihin kovin usein kutsutakaan, mutta ymmärrän kyllä cocktailhenkisen seuranpidon, jolla on nykyiseen muotisanaan verkostoitumiseen ainakin löyhä kosketus eli tatsi. Kolmatta muotisanaa kultivoidakseni - ilman eu-tukea - sen vaikuttavuudesta en tiedä uusien fb- eli naamakirjafrendien ulkopuolella.

Kokemukseni mukaan paremmat keskustelut käydään ulkoparvekkeella, jossa vielä saa tupakoida suojautumatta ilman tark'ampujien pelkoa. Vierailtakin voi pummata tulta ja tappuraa riittää ainakin elokuvantekijöiden bileissä iltamyöhään. Sanoman saaminen perille kun on niin v-n haastavaa. (Anteeksi kokoperheen bloginlukijoilta!)

Käyn tänään katsomassa ennakkoon 138 minuuttia TPA2:sta, koska TPA1 jäi niin jännään kohtaan. Itseäni kismitti aikoinaan, että menin arvata pöläyttämään harvinaisen mukavalle iltasanomalehden toimittajalle TPA1:n tulevista katsojaluvuista. Luulin että tekeillä oli pieni sivupalsta, mutta osin varmaan vastuuttoman lörpöttelyni innoittamana kahden sivun jutussa luki, että tekijät muka olisivat tyytyväisiä, jos se saa yli 150 000 katsojaa, mikä ei siis mitenkään ole vähän täällä Pohjantähden alla.

Uskaltauduin just äsken katsomaan, miten sille kävi. Ei huonosti. Tähän mennessä 162576 katsojaa. Kolmas sija Risto räppääjän (319497) ja Havukka-ahon ajattelijan jälkeen (217083). Ellei Sisko tahtoisin jäädä, jo nyt henosti 109 943 katsojaa, aivan hirveästi intoudu, niin lista pysynee jokseenkin, suurin piirtein tai ainakin melkein samana. Ehkä. Sehän on teistä passiivikoista kiinni.

Dokumenttisuosikit Reindeerspotting (63686) ja maailmaa ihastuttanut Miesten vuoro (33010) ovat jättimäisiä kävijälukuja elokuvateattereissa dokkareille, mutta enemmänkin voisi olla. Teatterinomistajien sanoma on ollut yksinkertainen. Ihan sama mikä leffa, kunhan jengi käy katsomassa. Dokkari ei ole huonommassa asemassa levityksen näkökulmasta, mutta ei se ole paremmassakaan.

Uusin markkinoille ryntäävä elokuva on Artsi Halosen Prinsessa. Kokenut elokuvantekijä vaikka onkin, tämä on hänen ensimmäinen valkokankaille viety pitkä näytelmäfilkka. TV-elokuva Koti oli toki jo aikaa sitten näyttö osaamisesta. Mutta mitäpä tätä toistamaan: joku vuosi ja menestysdokkari sitten kirjoitin miehen aiemmasta urasta tarinan, joka näyttää vieläkin löytyvän verkosta Art Filmsin sivuilta. Tänään on Prinsessan kutsubileet, huomenna menestyksestä vastaavat markkinat eli katu määrää kuis äijän käy. Kerran jo leffan nähneenä voin sanoa, että varsinkin yhdessä kirjan kanssa aikamoinen paketti, josta voi juttua vääntää, niin kuin hyvästä leffasta pitääkin.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kerrankin etuoikeutettuihin ennakkonäkijöihin kuuluvana kommentoisin Arto Halosen uusinta; hämmästyttävä työ, monisäikeinen ja hyvin hyvin ajassa oleva - ylläri sinänsä. Olen tietysti tavallaan jäävi sanomaan mitään, koska olen tunnustanut aiemminkin pitäväni hänen dokumenteistaan, mutta kyllä tämä on vahva työ, ja hieno. Saa varmaan ihan hyvin katsojiakin! Pertti Koivulalle kiikuttaisin oikopäätä Jussipystin mahtavasta sivuroolista. Saa tää raina muitakii..
Veikko-setä

Sedis kirjoitti...

Aika mukavan vastaanoton se on saanut. Ei hymistelyä, mutta rehellistä pitämistä kyllä.

Spede Pasolini kirjoitti...

Kyllä musta Trinsessa oli ihan samalla tavalla juostenkustu kuin Haloset muutkin työt. Ja olipa susikoirapoju kirjoittanut itselleen todella äitelän sankarilääkäriroolin.

Anonyymi kirjoitti...

Yhä mieltämme askartaa paskartaa: onko kankaalla näkemämme suttuformaatti levennettyä 8-millistä? Jos näin, ei ollenkaan hullumpi valinta. Elokuvaan kohdistuva kritisointi on ilmeisesti tässä tapauksessa suunniteltu niin, että mielenterveyttä ei sovi repostella, vaikka olisi kuinka elokuvakerronta hukassa. Ei ole Yksi lensi yli käenpesän voittanutta, joten me täällä katsomme sen uudelleen niin sielu puhdistuu.

Sedis kirjoitti...

Prinsessa on nyt saanut lisäkopioita, kun sillä menee niin hyvin.

Tähän mennessä lukemissani arvosteluissa on kyllä ollut ihan peruskriittistä otetta, vaikka täydelliseen lyttäämiseen kukaan ei ole (kai) ryhtynyt.

Anonyymi kirjoitti...

elokuvat olisi hyva juttu arvostella sen perusteela montako kopiot niista on, olisi parempi kritiiki kun mitkaan tahdet.

Sedis kirjoitti...

Dokkareita kohtaan tämä ei olisi ihan reilua.

Kopiomäärä toki vaikuttaa varsinkin levityksen alussa katsojamäärään ja siis levityksen pääsemiseen vauhtiin, mutta joskus kopioita otetaan, kun menestystä tulee odotettua enemmän. Eikös Prinsessa ole juuri tästä jälkimmäisestä esimerkki.

Joskus kopiomäärästä huolimatta elokuva ei mene ei floppaa.

Kriitikon työn kannalta kopiomäärällä ei tietenkään ole merkitystä. Ennemminkin se kuvaa tuottajan uskoa elokuvaansa.

Sedis kirjoitti...

Kone söi kirjaimen "eli floppaa" piti tietysti kirjoittaa.