Vesku 70 v ja vähän scifiä.

Vesa-Matti Loiri täyttää parin päivän päästä 70 vuotta. Juhlintaa on edessä monilla tahoilla. 

KAVIn kevätohjelmaan on sijoitettu muutamakin päivä Loirin monipuolisen uran eri puolista. Niistä Jaakko Pyhälän Jon (1983) on nykyisin aika vaikeaa nähdä, vaikka onhan se viime vuonna julkaistu dvd:llä. Mutta nyt olisi luvassa aito ja alkuperäinen kangaskokemus.

 YleTeemalla esitettiin tänään Sotasankarit. Pertsa Reposen ohjaus ja käsikirjoitus esittelee nuoren Loirin  mimiikkaa ja ruumiillista venymiskykyä armeijan hyväksymällä tavalla. Nykysilmään se vaikutti täysin hampaattomalta, mutta puolensa on siinä, että lähes 50 vuotta vanhat vitsit olivat tuttuja vielä tämän ikäisellekin. Juuri nyt Vesku kärsii studiossa mikrofoni kädessään laulamassa ensimmäistä Eino Leino -albumiaan. Erikoinen äänenmuodostus, mutta niin tunnistettava. Ylen elävässä arkistossa siitä on hyviä esimerkkejä. Toiset pitää, ja toiset sitten taas ei.

Aamupäivällä sain päätökseen ensimmäisen tuotantokauden amerikkalaisesta tv-sarjasta Defiance. Amerikka vuonna 2046 on eri avaruusrotujen aiheuttaman sodan jäljiltä hajallaan itsenäisinä yksiköinä, niin myös lähes leirielämää viettävä St. Louis, jonka järjestelmä on siinä suhteessa poikkeuksellinen, että roturistiriidat on päätetty haudata. Se ei kuitenkaan ole helppoa, ja ristiriidat kärjistyvät välillä sodan luonteiseksi.

Kahdentoista ensimmäisen osan perusteella esillä ovat vanha rajakaupungin teema laillisuus-laittomuus -akseleineen, suositut scifi-tyyppiset rotumallit ristiriitoineen ja tiukka keskittyminen tyypiteltyjen päähenkilöiden eettisiin, moraalisiin ja muuhun toimintaan. Scifi-tekniikalla on oma - ei verneläinen vaan wells-mallinen - roolinsa vanhan maailman tekniikan tultua sodan ympäristö ym. seurausten vuoksi käyttökelvottomaksi.

Myytit ja magiikka näyttäytyvät keskeisenä tarinankerronnan elementteinä: siinä yhtymäkohta kansanperinteeseen kuten Per Schelde totesi jo parikymmentä vuotta sitten kirjassaan Androids, humanoids and other science fiction monsters : science and soul in science fiction films. Eri roduilla on omat uskontonsa, historiansa ja perinteet - se on myös temmellyskenttä nationalismin synnyn rotuun kiinnitetyille tulkinnoille. Kiintoisalla tavalla kyse ei ole enää, eikä ole ollut joihinkin vuosiin, pelkästään ihmis- tai inhimillisestä näkemyksestä, vaan muutkin rodut saavat aiempaa tasapuolisempaa kohtelua. Mutta kuitenkin kyse on ihmiskunnan selviytymistavoista eri konfliktien ja tilanteiden vyöryssä. Sille perustalle on rakennettu jo kymmeniä tv-sarjoja ja scifielokuvien koko traditio.