Perhe pärskii nuhaisen flunssan kourissa, minä olen vasta vilustumisvaiheessa. Lukemaan sentään pystyy noin kymmenen sivun jaksoissa.
Ja kiinnostavaa luettavaa onkin. Veljesten Henrik ja Fredrik Lindströmin Svitjods undergång (Albert Bonniers Förlag) on valittu Ruotsin historiateokseksi vuonna 2006. Kirjaa lukiessa sitä ei ihmettele.
Kirjan aiheena on Ruotsin historiassa paljon väitelty kysymys Ruotsin synnystä - maassa siitä puhutaan ilmaisulla Sveriges vagga - Ruotsin kehto, siis. Asiasta on taisteltu 1980-luvulta lähtien: keskeistä on ollut miettiä mikä maakunta on ollut kehityksen kärjessä tuhat vuotta sitten. Erityisesti vastakkain ovat olleet Uppland ja Västergötland.
Svean ja Göötanmaan väliset suhteet ovat myös kiinnostaneet: onko jälkimmäinen alistettu taistelun avulla edelliselle vai onko kyseessä jonkinlainen liitto.
Eräs radio-ohjelma aiheesta tuotti niin suuren kiistan, että näitä akateemisia kysymyksiä pohdittiin peräti sikäläisessä radiolautakunnassa.
Tulkintojen ääripäiden keskelle pyrkivät veljekset väittävät Ruotsin (Sverige) synnyn takana olleen sitä heikomman ja pienemmän valtakunnan, jonka nimi oli Svitjod - nimi on yhä käytössä Islannissa Ruotsin valtakunnan nimenä. Svi tarkoittaa Sveaa, tjod on sama kuin folk eli kansa.
Historiantutkimuksen apuvälineiden käyttö on erinomaista. Kielitieteen tulosten ja murteiden analyysi ja tutkittavan historian kannalta keskeisten käsitteiden (esim. rike - välde) avaaminen on suorastaan esimerkillistä ymmärrettävyydessään ja sujuvuudessaan. En ole aiemmin ajatellutkaan ruotsalaisia etunimiä, joissa valta ja rikkaus näkyvät: E-rik, Fred-rik ja Hen-rik muutamana esimerkkinä.
Ruotsin synty liittyy kiinnostavalla tavalla katolisen kirkon valtaan - svealaiset käännytettiin Pohjolassa viimeksi, sata vuotta tanskalaisten, juuttien, normannien (norjalaisten), göötalaisten ja ilmeisesti myös gotlantilaisten - tätä en vakuuta oikeaksi - jälkeen. Juuri kirkko tarvitsi vahvaa keskusvaltaa, jonka valtakunta yksine kuninkaineen paremmin tarjosi kuin moni muu järjestelmä.
Kuninkaat, pienkuninkaat, suurmiessuvut, heimot, valtiot - tämä vaikuttaa oikein kiinnostavalta.
Vasta intron lukeneena olen kohta etenemässä ratkaisevalle vuosisadalle, 1200-luvulle. Siellä vastaan tulee valtaa tavoitteleva kapinaryhmä, nimeltään folkungarna, jotka on sijoitettu usein Östergötlandiin, mutta jotka ymmärretään nykyisin Upplandin päämiessukujen edustajiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti