Näkymätön Elina

Elina – Som om jag inte fanns

Ruotsi / Suomi 2003. Tuotannonjohto: Lars Blomgren, Börje Hansson ja Claers Olsson (executive producers). Magnus Kennhed (prod. manager). Tuottaja: Charlotta Denward. Apulais- ja yhteistuottaja: Per-Erik Svensson. Ohjaaja: Klaus Härö. Apulaisohjaaja: Kalle Persson. Käsikirjoitus: Kjell Sundstedt Kerstin Johansson i Backen romaanista ”Som om jag inte fanns”. Musiikki: Tuomas Kantelinen. Kuvaus: Jarkko T. Laine. Leikkaus: Riitta Poikselkä, Tomas Täng. Lavastus: Cian Bornebusch. Äänitys: Kirka Sainio. Pukusuunnittelu: Anna Svärdendahl. Casting: Maggie Widstrand. Päähenkilöt: Natalie Minnevik (Elina), Bibi Andersson (Tora Holm), Marjaana Maijala (Marta), Henrik Rafaelsen (Einar Björk), Tind Soneby (Irma), Björn Granath (tohtori), Sara Arnia (Sara), Peter Rogers (Anton), Amanda Andersson (Kerttu), Zorro Svärdendahl (Isak).

Klaus Härö tunnetaan lyhyt- ja dokumenttifilmeistään, viimeksi mainitut ovat olleet osoituksia hänen herkästä tyylistään, joka välittyy nyt ensi kertaa pitkän näytelmäelokuvan puitteissa.

Näkymätön Elina sijoittuu vuoteen 1952, Ruotsin Norrlandin kaksikieliselle asuinalueelle. Yhdeksänvuotiaan Elinan isä on kuollut ja perheellä on toimeentulo-ongelmia. Tuberkuloosista juuri toipunut ja kouluun palaava Elina (Natalia Minnevik), joka ei pysty sulattamaan isänsä kuolemaa, on saanut isältään perinnöksi rakkauden erämaan luontoon: hän löytää äitinsä kauhuksi lohduttavan sijansa suurimmankin murheen keskellä vaaralliselta suolta. Elinan on opettanut suon salaisuuksiin isä.

Elinan äiti siivoaa koululla, jossa kuria pitää Tora Holm, opettaja, erityisen tiukka järjestysihminen. Bibi Anderson on opettajan roolissaan loistelias. Opettaja suhtautuu kapinoivaan Elinaan kuten hänen isäänsäkin, tiukasti ja torjuvasti. Kaksikielinen Elina ei hyväksy koulun kielipolitiikkaa, joka syrjäyttää täysin suomenkieliset, vaan ryhtyy kapinaan päinvastoin kuin sopeutuvaiset sisarensa. Elinan käytös vaarantaa myös perheen toimeentulon.

Vasta nuoren, uuden aikaiset opetus- ja kasvatusmenetelmät hallitsevan miesopettaja Einar Björkin (Henrik Rafaelsen) tulo antaa Elinalle mahdollisuuden parempaan elämään. Tie ei ole helppo, sillä uudet tavat eivät istu vanhoilliselle maaseudulle helposti.

Elokuva on kertomus surusta, rakkaudesta, petoksesta ja lojaalisuudesta. Mutta se on samalla elokuva Suomesta ja Ruotsista, suomen kielestä ja ruotsin kielestä, lasten oikeuksista ja oikeudesta omaan ylpeyteen köyhyydestä ja muista epäsopeuttavista tekijöistä huolimatta.

Historiallisesti elokuva kertoo niistä vaikeuksista, joita luokka- tai vähemmistöaseman vuoksi jouduttiin kokemaan todellista hyvinvointiaan vasta etsivissä Pohjolan maissakin.

Tämä on koko perheen elokuva, joskin kielen vaihdokset ovat vaatineet aika ajoin tekstitystä, mikä voi haitata perheen pienempien kokemusta. Kuvallisesti elokuva on hieno: Jarkko T. Laine on tehnyt erinomaista työtä, mitä Tuomas Kantelisen sinfoninen musiikki hyvin säestää.

Pistelaskujärjestelmät osoittivat kömpelyytensä viime vuoden Jussi-palkinto –ehdokkuuksista päätettäessä. Näkymätön Elina tuomittiin ruotsalaiseksi elokuvaksi, eikä se voinut saada ehdokkuuksia. Kuitenkin se osallistui Oscar-kilpaan Suomen ehdokkaana. Myös Suomen elokuva-arkiston käyttämän pistejärjestelmän mukaan Näkymätön Elina katsotaan suomenkieliseksi elokuvaksi ja saa sijansa Kansallisfilmografiassa, kun aika koittaa.

Näkymättömän Elinan DVD tarjoaa ekstrana laajan ja monipuolisen ohjaajahaastattelun. Sillä löytyy myös Nattflykt (1999), lyhytelokuva sairaalan lapsiasukkaista, joka on puolituntinen jännittävä draama.

Juha Rosenqvist on muuten haastatellut ohjaajaa Film-O-Holiciin.