lauantaina, tammikuuta 13, 2007

Herkkuja

Lunta sataa lähes romanttisella tavalla. Pikkupakkanenkin.

Siinä on hyvä kuoria ruusukaaleja, joita pitäisi varmaan kutsua eu-kaaleiksi, kun se puoleen Suomen suista sopimattomalla tavalla on saanut myös nimen brysselinkaali. Eli kyllä Brysselistä jotain hyvääkin tulee.

Ovat pieniä nämä ruusukaalit, läpimitta sentistä kahteen. Kilon kun kuorii, niin tietää laittaneensa ruokaa. Eurolla sai kilon, mutta työ kasvattaa sen arvoa. Mutta eipähän ole pikaruokaa.

Viisi minuuttia suolavedessä keitetyt ruusukaalit ja siinä sivussa valmistettua voimakkaasti maustettua jauhelihaseosta on jo olemassa. Nyt pitäisi kehitellä siitä loistelias ateriakokonaisuus.

Vuokaan, juustolla ja munakermaseoksella päällystettynä, ehkä. Pitäisiköhän pistää muutama paistettu pekoniviipale höysteeksi. Mustapippuria ja vielä ripaus sinappia munakermaseokseen.

Kelpaisi muuten teillekin.

Viideltä elokuviin. Parin viikon päästä käyntiin räjähtävän DocPointin ennakkonäytös Maximissa.

Tänään pääsemme katselemaan Michael Glawoggerin menestysdokkarin Working Man's Death.

Sisäsivulta oikeasta yläkulmasta löytyy muuten trailerikin.

4 kommenttia:

Rappiotäti kirjoitti...

Ihastuin ruusukaaleihin joulun alla ravintola Kuurnassa. Vajaa viikko sitten tiirailin näitä pikkukaaleja sillä silmällä kaupassa. Nyt on sitten ihan pakko ostaa ja kokeilla, kun tällaisesta herkullisesta ateriasta tuli luettua.

Ovat ruusukaalit kai aika ravinnerikkaitakin, mikäli olen oikein ymmärtänyt.

Sedis kirjoitti...

Ravintoarvot ja muut tiedot saa näpsäkästi Finelistä.

Oli muuten hyvää. Nuo pienet ruusukaalit ovat voimakkaamman makuisia kuin isommat.

Lihaa oli niin paljon, että laitoin pari desiä keitettyä riisiä sekaan. Toimi.

Liekkiö kirjoitti...

Olin ajatellut etsiä tänään jonkin ruokasivuston kun ei jaksa aina samoja sapuskoja. Ehkä kuitenkin käytän sen ajan ruusukaalien kuorimiseen, kiitos vinkistä.

Juri kirjoitti...

Ei kelpaisi. Ruusukaalit ovat harvoja inhokkeja. Muutenkin kaalit ovat tavattoman yliarvostettuja.