Ostin taannoin videokameran (Sony SR-190E). Siinä on hieno, suurehko kiintolevy. Olen sijoittanut sille runsaasti herkkiä hetkiä viikonloppuna päättyneestä ulkomaanmatkastani. Voin katsella niitä esimerkiksi television kautta.
Vasta nyt tiedän mitä mestariotos tarkoittaa. "Tämä zoomi on muuten pirun nopea", kuuluu kamerani 5.1. kanavaiselta tilatoistojärjestelmästä. Tosin vain puolitoistasenttisen kameran panssariin rei'itetyn pinnan alta lymyävästä minikaiuttimesta.
Mikään maailman mahti ei saa sen kiintolevyä luovuttamaan sille kuvattua esimerkiksi tietokoneen kiintolevylle. Kamera ei niin sanotusti keskustele Vista-tietokoneeni kanssa.
Tiedän, että ongelmaan on ratkaisu, mutta en tiedä mikä se on. Tämähän on elämänfilosofinen kysymys tälläkin kertaa. Annoin jopa naisten yrittää asentamista, vaikka esine on vielä kiiltävä.
Mukana tullut Picture Motion Browser ei suostu asentumaan CD-levyltä. Se on XP:lle tehty ohjelma. Sonyn kotisivuilla on siihen korjaustiedosto, mutta sen voi asentaa vasta kun ohjelma on installoitu. Eikä tämä ohjelma näytä asentuvan, vaikka akku on jo ladattu yhden jos toisenkin kerran yrityksissä.
Olin ajatellut tehdä harjoitustyönäni dokumenttielokuvan elämästäni. Toinen harjoitustyö olisi ollut työnimeltään "Helsinki".
Kohta ei ole muuta mahdollisuutta kuin kirjoittaa romaani elämästäni.
Perusideana on tietysti se, millainen tuo puoli vuosisataa olisi - tässä liioittelen kuten romaanikirjailijoilla on tapana silloin kun heillä ei ole rehellisyydenpuuska yllä - jos siitä voisi tehdä dokumenttielokuvan. "The Making of My Life."
4 kommenttia:
Keljuja nuo luovuutta rajoittavat laiteongelmat :( :(
Jes. Kyse on "sopivasta" kamerasta ja "oikeasta" ajurista ja varmasti vielä monesta muustakin. Vaan en tiedä mistä.
En ymmärrä, miten Sony voi olla näin vaatimaton näissä asioissa.
Ei jakele, eikä kerro. Mukana tullut käsikirja ei vastaa käytäntöä alkuunkaan.
Hmm, en valitettavasti osaa auttaa. En tunne Sonya.
Mutta hieno idea, kai sitä apua nyt jostain löytyy!
Minä odottelen (vieläkin) että joku muu tekee minusta dokumentin sekä kirjan.
Minä taas olin aikoinani se "naapurin serkun tietokonevelho", joka voidaan kutsua paikalle milloin vain. Vain siksi, että ylikansalliset miljardiyritykset eivät osaa rakentaa mitään, kun suurin osa työstä menee markkinointiin.
The best page in the universe raportoi seuraavasti:
I'm tired of Sony's bullshit.
Lähetä kommentti