tiistaina, heinäkuuta 10, 2007

Viron historia

Käväisin ihmisten ilmoilla. Kirjakaupasta löysin Seppo Zetterbergin massiivisen Viron historian.

Se on tyypillisesti kirja, jota ei laiteta yöpöydälle, puhumattakaan siitä, että sen voisi laskea levollisesti rinnalle uneen vaipuessa. Edellisessä tapauksessa jalat notkuvat ja jälkimmäisessä rintakehä on murtumispisteessä parissa minuutissa. Kovat kannet ja 810 paksuhkoa sivua tekevät siitä kahdella kädellä kannettavan.

En siis ole ainoa paksuja kirjoja kirjoittava - sehän on monelle historioitsijalle tullut jo tavaksi. Ehkä pitäisi opetella intervallitekniikka: joka toinen kirja olisi paksu ja joka toinen tiivis 200-250 sivun pläjäys.

Zetterberg kertoo aloituspuheenvuorossaan, ettei tyydy poliittiseen historiaan, vaan seuraa tasapuolisesti Viron talous-, sosiaali- ja kulttuurihistoriaa. Siinä laajuuden salaisuus. Kirja maksoi hieman alle 50 euroa.

On muuten katketakseen hauskaa, että kustannusyhtiö mainostaa kirjaa 1900-luvun historialla, kun Zetterberg esipuheloissaan moittii painokkaasti monia nykyisiä yleisesityksiä siitä, että ne keskittyvät liikaa 1900-lukuun. Semmoista kritiikkiä tänään.

2 kommenttia:

Ripsa kirjoitti...

Kouluissa ei sosialismin aikaan taidettu juuri Viron historiaan puuttua.

Sen puutteessa on pitänyt lukea sitten fiktiota, esimerkiksi Jaan Krossia tai Tammsaarea, joka on harmillisesti jäänyt kääntämisessä kahteen osaan, nimittäin Totuus ja oikeus-sarja. Sitä pitäisi olla neljä tai viisi osaa, kääntäjänä on ollut Juhani Salokannel.

Fiktion lukeminen on kyllä terveellistä, koska siinä saa kuvan sellaisista asioista jotka eivät olleet "totta", mutta siis jotka tapahtuivat.

Ennen Tammsaareen tutustumista en ollut tajunnut kuinka kamalan huono oli virolaisen maarahvaan asema, olivat lähinnä maaorjia. Ja miten kävi niin että Suomi sellaiselta säästyi?

Tuskin Ruotsin kuningas meitä kohtaan sääliä tunsi. Ehkä maa ei vain tuottanut, en tiedä.

Sedis kirjoitti...

Tammsaaren teoksen uuden suomennuksen toinen osahan ilmestyi vastikään Otavalta. Tai onhan siitä jo kolmisen vuotta.

Tunnustan ostaneeni ensimmäisen osan alesta kympillä. Jokohan...

Kirjasarjasta saa käsityksen vaikkapa tästä J. J. Marjasen nettijutusta.