tiistaina, syyskuuta 23, 2008

Alkiosta Ahoon

Poliittisen historian maisteri Esko Aho osti lehtitietojen mukaan kesällä itselleen Santeri Alkion päiväkirjat ja muistiinpanot. Aleksander Filander on harvardilaisittain sanoen keskustan founding father.

Aho diilasi sitten voittoon pyrkimättä mutta tappiotakaan tietysti kärsimättä eteläpohjalaiselle lehtimiesjärjestölle, jolla lienee jonkinmoinen arkisto. Tärkeintä on liike, tässä tapauksessa osto- ja myyntiliike.

Kiintoisaa on, että Santeri Alkion kootut muistiinpanot eivät päättyneet Keskustan puoluearkistoon. Luulisi, että puolueen entinen puheenjohtaja veisi puolueensa perustajan ja pääideologin löytyneet muistiinpanot nimenomaan puoluearkistoon. Mutta ei. Kotipuolen vanhojen journalistien arkistoon...

HS/STT (HS 23.9., A5) vastasi sisäistyneeseen pohdiskeluuni tavalla, joka ei jätä vastaväitteitä: "Muistikirjat eivät sinänsä muuta historiaa."

Nyt ymmärrän, että historian ylin tuomari oli jo puhunut.

Olipa virke sitten HS:ssä tai STT:ssä muotoiltu, ansaitsee se ehdottomasti vuoden historiasitaattipalkinnon.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Joo, Santeri Alkio oli Laihian työväenyhdistyksen perustajajäseniä. Osoittaa ja palauttaa mieliimme, että samaa puuta ja juurtahan tämä puna-multa on ollut ja aina oleva. Vanhasuomalaista hapatusta uusissa leileissä, realismia ja multaa varpaiden väleissä/kenkien alla.. Mielenkiintoista lukea, mitä Santtu kirjoitteli työväenasiasta silloin, 1905 tai jotain.
Veikko-setä

-rh kirjoitti...

Hhmmm, Tuttua ...
Washington-asiakirjojen osaltahan aika kiireesti päätettiin mediassa, ettei niissä olisi mitään paljastavaa/merkityksellistä.
Vasta oikeudelle annetut valaehtoiset todistukset vuodosta puhuivat muuta.

(asiakirjojen mukaan vuoden 2002 joulukuussa Suomi yritettiin liittää USA:n johtamaan, lähtökohtaisesti kv-lakien yli tepastelemaan perustettavaan koalitioon. Seuraukset tunnettuja.)

Sedis kirjoitti...

Alkio oli nuorsuomalainen, muistaakseni.

-rh kirjoitti...

Niin ... Wrightiläisen työväenliikkeen aikaan työväenyhdistysten perustaminen oli hieman eri asia: perustajat olivat sivistysporvareita ja yhdistykset tulivat lähinnä luento- ja kirjastotoimintaan.
Mutta totta, kyllä yleinen lukutaito yms. yhä katsotaan jossain Afrikan- ja amerikanmantereilla uhkana ...hmmm vallitsevalle ihmiskäsitykselle.

mikko kirjoitti...

No näinhän varmistetaan, että "oikeamielinen" taho saa julkaistavakseen suunnitellun tekstivalikoiman. Näin valikoima on myös "oikein" valittu.

A-K.H kirjoitti...

Niin menetteli oikeamielinen Aho.