Pääsiäismatka eli kuinka Epyktin styrangista vapaudutaan, osa I

Piinaviikkoon ja Epyktin styrankiin tiivistyvät kaikki elämän keskeisimmät hetket, kuten muistamme pääsiäisen kaukaisimmasta taustatarinasta eli itse Mooseksen kertomuksesta. Tässä lyhyesti tarinani tältä pääsiäiseltä, jonka olen merkinnyt muistiin Viking Linelta ostamaani korttipakkaan. Olin matkalla maahan, josta on usein sanottu sen olevan "land of the free, sexual liberty". Olin sanonut tullimiehelle ratkaisevat sanat: "Päästä minun kansani lähtemään", jonka varmuuden vuoksi lauloin kuten Giuseppi Verdi on Nabucco-oopperassaan määrännyt. Naiset lauloivat michaeljacksonspirituaaliperinteen mukaisesti: "Let my people go." Ja kuoro vastasi: "Go-Go".

Jo kiirastorstaina kuumehoureissani näin unta siitä, kuinka pesin kaikkien opetuslasteni jalat, söin heidän pääsiäislampaansa ja tiesin, että yksi heistä on kavaltava minut katkerasti. Piilotin etukäteen hankitun matkalippuni visusti, sillä arvasin heidän pyrkivän jaolle taxfreebuffetiin. Verisen sovintokuoleman veretön uudistus epäonnistui surkeasti, kuten osoittautui, kun iskin varpaani matkalaukkuun lauantaina, kynsi halkesi ja veri virtasi kuin lampaan lahtipenkissä.

Ei vähiten siitä johtunut se tosiasia, että ristiinnaulitsemisen ja kuoleman päivää, pitkäperjantaita, vietin asiaankuuluvin synkin tunnelmin helsinkiläisessä karaokeklubissa. Tunnelma oli samanlainen kuin 300-luvulla Jerusalemissa järjestetyissä hijaisissa ristikulkueissa. Kuumeen vaihtuminen luonnollisempiin särkyihin oli hyvässä vaiheessa kotiin palattuani. Silmänalukseni saivat hankkeessa luonnollisen liturgisen värin ja kun aamulla heräsin, järjen kynttilät ovat sammuksissa, eikä urkujen iki-ihanaa soittoa kuulunut. Pääsiäissimulaationi oli vahvempi ja vakaampi kuin yksikään tuntemani ovulaatio.

Pääsiäislauantain koittaessa en pystynyt edes tupakoimaan, mutta pitkänäperjantainahan tulen teko on usein ollut kielletty, eikä yhden päivän siirtymäriittiä voi pitää liioitteluna. Samaan viittasi sekin, että pystyin nauttimaan vain kylmiä ruokia, tässä tapauksessa luomumämmiä lehmänkerman kanssa. Vain ylisosiaalinen minäni sai minut pidättäytymään siitä vanhasta tavasta, jonka mukaan pitkäperjantain aamuna kaikki lapset pieksetään muistutuksena siitä, mitä Pilatus teki Kiesukselle. Epäilemättä englanninkielinen ilmaisu Good Friday tulee juuri tästä.

Pääsiäisen todellinen juhlinta käsittelee, kuten varmasti blogikansa on saanut kantapään kautta oppia, ylösnousemista kuolleista. Ruotsinlaivalla se on tietysti aika uskomaton mielikuva, sillä jo poikavuosilta 10. kerroksen diskon myötä välkkyy päällimmäisenä kuva ristillä kituvasta, verisestä ja nöyryytetystä miehestä, joka invalidivessaan sulkeutuneena huutaa raivoisasti kaikille ohikulkijoille sanomaansa: "Päästäkää minut täältä pois. Olen ATM."

Mutta kuten tiedämme, pääsiäisen sanoma on kuitenkin pohjimmiltaan varsin valoisa: ruotsinlaivamatkailija voittaa kuoleman kuolemallaan, tuonelan portit avataan ja ihmiset vapautuvat uuteen elämään laivan viihtyisässä karaoke- ja liveduopubissa. Joissain maissa juhlan iloisuus näkyy jo nimissä. Se on merellinen paikka, missä maallisten syntien sovituksesta voi tehdä ns. sarasvuodiilin ristinkuoleman kautta, kyse on siis eräänlainen "heikoin hk-kisa". (Onhan HK paras lenkki?).

Mutta päinvastoin kuin esimerkiksi Schiczo-Janne luulee, pääsiäinen ei pääty siihen, että hän palaa kotiin audiobloggaamaan aasilla ratsastaen. Sen sijaan pääsiäinen jatkuu, jatkuu, jatkuu, jatkuu, jatkuu, jatkuu vielä kevätpäiväntasauksen jälkeisen viikonlopun jälkeisenä maanantainakin, kuten päätettiin Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 323. Jannellakin olisi ollut jo 1782 vuotta aikaa oppia se! Ja siitä huolimatta hän audiobloggaa tosta vaan. "Wautsi".

Pääsiäislauantaiden osalta on vaikea löytää mitään erityistä sovitussanomaa. Se oli lepopäivä, ennen kuin esikristilliset idolit ryhtyivät tosi toimiin. Sen sijaan Kirkon sopimusvaltuuskunta on antanut Nikeaakin tarkempia määräyksiä: "A) KirVESTES 105 § 2 momentista tulee poistaa virke: 'Myöskään pääsiäislauantai ei kuluta vuosilomapäiviä'. Saman pykälän 3 momentin 1) kohdasta tulee poistaa viimeiset sanat: 'sekä pääsiäislauantai'. Näiden korjausten sisältönä on se, että pääsiäislauantai kuluttaa vuosilomapäiviä, jos se ilman vuosilomaa olisi viranhaltijan/työntekijän työpäivä".

Koska emme edes Epyktin styrankiudessa oppineet mitään elämään suurempia merkityksiä pääsiäislauantaille, tyydyimme laivalle päästyämme kansanperinteen mukaisesti kokkaamaan eli keitettämään talvella kehrätyt langat. Kokkaus kannattaa tehdä kokkaan tehdyssä kokossa, sillä noidat ovat tunnetusti liikkeellä päivännousuun saakka. Loput kansanperinteen vaatimat rituaalit olivat ns. helppo nakki, sillä laivaan päästyämme päätimme juosta taxfreetupakoiden muodostaman savun läpi.

Kuten on helppo havaita ruotsinlaiva on sekä uiva hotelli että erinomaisen vahva kansanperinteen kannattelija. Esimerkiksi juuri pääsiäislauantaina ruotsinlaivalla huomaa kuinka paasto on päättynyt, herätään varhain eikä käytännöllisesti katsoen nukuta ollenkaan.

Sen verran toki täytyy yrittää itsekin valmistautua, kuten kansanperinne oikeaoppisuudessaan vaatii, että päälle on pantava uusia vaatteita. Hieman huomiota saattaa herättää se, että aamiaisbuffetiin on perinteen vaatimukset täytettäessä mentävä avojaloin katsomaan, kuinka nouseva aurinko tanssii.

Kirkas päivä - enne hyvästä vuodentulosta - realisoitui vasta sunnuntaiaamuna, kun saavuimme Tukholmaan. Haltija todellakin poltti aarteesta hometta, päinvastoin kuin Helsingistä tulleet tekstiviestit kertoivat paikallissäästä siellä.

Tukholman saaristossa yritimme tihrata variksia, koska perinne vaatii, että silmät piti pestä ennen niiden raakuntaa, muuten voi olla vaara saada melanooma: aikainen pesu estää päivetyksen kesällä.

Sen sijaan ruotsinlaivalla ei ole vaikea täyttää työonnen vaatimusta, sillä siihen riittää kun nousee vuoteesta työkalun päälle. Laivalla ei tosin monia kaluja ole mukana.

Laiva-amiaisella on hyvä harjoittaa munien syöntiä, vierityskilpailuja - tämä tosin onnistuu keikkuvilla Tallinnanpaateilla paremmin - ja yhteenlyöntikilpailua eli liitsausta. Keinuja ja hypinlautoja ei laivalla kaukaa tarvitse hakea, koska koko laiva keinuu ja käytävillä makaavien päältä on tunnestusti hyvä ponnistaa. Kellon- tai torvensoittoa ruotsinlaivat ovat pullollaan. Mielessä on hyvä pitää, että siivous, kehräys ja riitely on ruotsinlaivalla vietetyn pääsiäisviikon jälkeisellä viikolla Nasse-setää lainatakseni hyvin, hyvin rajoitettua.

[Jatkuu...]