Natoon vai EI!

Jyrki Katainen, Savon ihmelahja tyrkkypuolueelle - terveisiä vain hänen luokkatoverilleen Turistille, joka vilkutti väriä pari päivää sitten - on päättänyt koko arvovallallaan ajaa Suomen Naton jäseneksi.

Hämmentävä valinta maassa, jossa Naton vastustus on maailman huippuluokkaa. Siitä voi päätellä, että Katainen on sitoutunut teemaansa. Hän onkin varmaan ainoa yhtä vakaumuksellinen, sillä esimerkiksi Kokoomuksen Nykypäivä ei nettiversiossaan mainitse muuta kuin oman itsensä: sitä on päivitetty viime helmikuussa lehden vuosijuhlien yhteydessä. Kataisen hymyilevää naamaa ei sieltä löydy.

Vuosi sitten kesäkuussa HS:N tutkimuksessa NATO-jäsenyyttä vastusti 64 prosenttia vastaajista, joka oli käytännössä sama STT:n teettämässä tutkimuksessa sitä vuotta aiemmin ( 65 %). Kannattajien luvut ovat vastaavasti vuosi sitten 21 prosenttia ja kaksi vuotta sitten 16 prosenttia. Vakaumuksellisten Nato-kannattajien määrä oli siis nousussa.

Se perustui kokoomuslaisten kantaan, mutta heistäkin vain 50 prosenttia kannatti Nato-jäsenyyttä, vaikka puoluekokous liputti selkeästi jäsenyyden puolesta. 2004 kesäkuussa kannatus kokoomuslaisten parissa oli noussut vain 2 prosenttia edellisvuotisesta STT-tutkimuksesta.

Muissa puolueryhmissä tilanne oli sitten selvempi. Vastustajia on vähintään kaksi kolmasosaa. HS:n tutkimuksessa 70 prosenttia kepulaisista vastusti Natoon liittymistä, vaikka puoluekokouksessaan puoleen kanta oli se, että Nato-jäsenyys pitää säilyttää Suomen valinnanmahdollisuuksien joukossa. Vielä vuonna 2000 Kepun kanta oli tiukka, sillä julkilausumassa sanottiin suoraan, että "Keskustan mielestä Suomen ei tule liittoutua sotilaallisesti".

Kataisen mielestä Suomen osallistuminen Naton puolustusyhteistyöhön on tullut entistä tärkeämmäksi viimeaikaisten terrori-iskujen vuoksi: Naton jäsenyydestä olisi tässä tilanteessa huomattavaa apua, sillä Suomi tarvitsee muilta mailta tiedustelutietoa ja myös turvatakuita. Suomella on nyt Kataisen mielestä viime aikojen pommi-iskujen myötä syntynyt "krooninen turvallisuusvaje", jonka hoitamiseen käy vain NATOn jäsenyys. Tämän hän kertoi viime lauantain Savon Sanomissa.

Piäministeri Matti Vanhanen (Kesk.) sai työnnettyä kovat kesäuutiset "Kaarinasta" syrjään ja vakuutti välittömästi Hufvudstadsbladetissa, että Katainen puhuu puppua: kovimmat terrori-iskut on tehty juuri NATO-maihin. Vanhanen siis peesasi valtiotieteen tohtori Pekka Visurin kantaa vuodelta 2002.

Visurin mukaan Nato-jäsenyyden myötä Suomi joutuisi lisääntyvästi mukaan terrorismin uhkaa kasvattaviin toimintoihin, joiden alkuperäiskohteet ovat kaukana Suomesta. Siksi voidaan arvioida, ettei Nato-jäsenyys ainakaan lisäisi Suomen turvallisuutta terrorismia vastaan. Visurin päättely antoi Petri Neittaanmäelle (Kesk.) aiheen kirjoittaa Kouvolan Sanomissa: "Kun lisäksi tiedetään, että mielipidetutkimusten mukaan suomalaisten ylivoimainen enemmistö vastustaa kaikissa tilanteissa maamme sotilaallista liittoutumista, voidaan Suomen Nato-jäsenyyttä pitää käytännössä lähes poissuljettuna asiana."

Mitään uutta ei siis ole auringon alla, Katainen on vaan kääntänyt nuo tosiasiat päälleen antamatta asialle minkäänlaisia perusteita. Mustan valkoiseksi ja valkoisen mustaksi. Ei se ole ensimmäistä kertaa kokoomuslaisen retoriikan ytimessä, kuten ei sekään, että tuulen annetaan heilutella huulia.

Katainen vaikuttaa entistä enemmän pelkältä kuplalta. Itälän tie vei nopeasti Euroopan sydämiin, eikä ole vaikea arvata, että niin käy myös Kataiselle. Nuorelle miehelle löytyy paljon tehtäviä, jossa hän on tehtäviensä tasalla. Suomalainen päivänpolitiikka ei sitä näytä olevan.

Sauli Niinistö, entinen sitä ja tätä, haluaa "luotsata kansakuntaa tulevaisuuteen". Hänen nettisivunsa julistaa: "Pieni kansa ei muuta maailmaa, sen pitää tarttua muutoksen mahdollisuuksiin ja tehdä rohkeita ratkaisuja. Olla päättäväinen, ymmärtäen ettei eilisen eväillä menesty kauan. Presidentti on suunnan näyttäjä, vallankäyttäjä ulkopolitiikassa ja mielipidejohtaja suomalaista elämänmuotoa edistämässä."

Niinistö haluaa pitää ainakin mielipidejohtajan asemansa Kokoomuksessa. Sen jälkeen kun sekä Suojelupoliisi että valtion johto helposti tyrmäsivät Kataisen kannanoton ja mikä pahinta, linjauksen - se oli helppo nakki, koska Kataisen kanta oli, kuten edellä osoitettu, vain retoriikkaa, muodostettu retorisella "käännän kaikki aiemmat viisaudet nurin" -tekniikalla eikä ollut älyllisesti perusteltavissa - Sauli Niinistö ymmärsi sanoutua siitä irti. Niinistö vasaroi samalla naulan Kataisen puheenjohtaja-arkkuun, aivan samalla tavalla, kun hän on ennenkin ollut vasarahommissa - olemalla suoraan ja julkisesti eri mieltä.

MTV3:n Seitsemän uutisissa Niinistö teki selväksi, etteivät Natoon kuuluminen ja terrorismille altistuminen ole missään tekemisissä toistensa kanssa. - Natolla on ehkä terrorismin vastaisuudessa sittenkin vain sivurooli, en siis täysin ole Kataisen kanssa samaa mieltä, Niinistö kamppasi puoluetoverinsa.

Mutta ei Niinistö voi olla samaa mieltä myös kilpailijaehdokkaansa kanssa. Vanhasen Husari-kommentti siitä, että Nato-maat eivät ole suojassa vaan kovimmat iskut ovat tapahtuneet niihin, ei nokkelaa juristia tyydyttänyt.

- Se, että Naton jäsenyys olisi joku riski, oli minusta virhe väittää. Egypti, johon viimeksi kohdistui voimakas isku, ei ole Naton jäsen. Entä onko terrorismin vastainen toiminta yleensä riski? Tällainen polku on nyt lähellä tuossa Vanhasen mielipiteessä, Niinistö approksimoi MTV3:n mukaan.

Ei Irak ole sekään NATO:n jäsen, eivätkä monet muutkaan maat, missä pommeja räjähtelee harva se päivä, mutta hämmentävän kevyt ja pinnallinen Niinistönkin "vastaisku" oli. Suomi ei ole tekemässä valtiotason sopimusta Egyptin kanssa, ei Irakin tai Afganistanin kanssa vaan NATOn kanssa. Ja se, että pommeja räjähtelee muuallakin, ei vähennä sitä tosiasiaa, että niitä räjähtelee nyt enemmän kuin koskaan juuri NATO-maissa, jotka kantavat vastuun Irakin sodasta ja Irakin miehityshallinnosta.

Presidentti Tarja Halonen kertoi Tamperella varsin tyynenä, että kyse on presidenttipelistä ja valmistautumisesta syksyn suureen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. "Sekä maat, jotka ovat Natossa että sen ulkopuolella, tarvitsevat laajapohjaista terrorismin vastustamista. Yhteistyö eri järjestöjen välillä on tärkeää." Hän keskittyi maistelemaan hyviä suomalaisia ruoka-aineksia, jotka ovat "raikkaita ja luotettavia": "Mausteet on hyvä asia, mutta niillä ei pidä peittää raaka-aineiden omia makuja - ja meidänhän sitä ei tarvitse tehdä."

Lisäys:

Tuorein Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimus suomalaisten mielipiteestä turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin.