maanantaina, huhtikuuta 30, 2007

Huonoin mahdollinen hääpäivä


Ainakin siskoni mielestä vapunaatto on tunnetusti huonoin mahdollinen hääpäivä. Hän nimittäin antoi häälahjaksi lasit, johon merkkautti suurin valkoisin kirjaimin juhlallisen päivämäärän päivää aikaisemmaksi.

Kuultuaan hääpäivän todellakin olevan 30.4. hän selitti, ettei kukaan voi olla niin tollo, että menisi naimisiin noin älyttömänä päivänä. En keksinyt muuta sanomista kuin sen, että ottihan Adolfkin Evansa samana päivänä.

KuuKuun miesjengin mukaan hääpäivä ei ollut se älytön juttu, vaan naimisiin meno. "Sä menetät vapautesi. Älä ihmeessä mene naimisiin", pojat sanoivat minulle suoraan silmiin katsoen oluttuopposen äärellä. Ja matematiikan professori jatkoi: "Me tiedetään tämä. Me on oltu naimisissa."

Siviilivihkiminen oli koruton mutta karu. Vihkijän rinnalla leipäpappikin olisi ollut kuin tunteiden Puuhamaasta. Neljän virallistakin virallisemman todistajan kanssa - kälyn lisäksi paikalla olivat Lauri, Kata ja Tauno-Olavi - kiiruhdimme ravintola Eliteen häälounaalle.

Tarjolla oli tavallinen noutopöytä. Parikymmentä vierasta oli kutsuttu mukaan "kadulta" parin viimeisen päivän aikana sen mukaan, kuka sattui tulemaan vastaan. Käytännöllisesti katsoen kaikki kutsutut olivat mukana, nekin, jotka muuten vain sattuivat improvisoitumaan Eliteen lounaalle yhtä aikaa.

Siitä tuli vuosiksi traditio. Vapunaattona Eliten lounas seisovasta pöydästä, meille Nervanderinkadulle Museovirastoa vastapäätä jatkoille. Kumpaankin ja kummastakin tapahtumasta kukin sai tulla ja lähteä omiin juhliinsa iltapäivän edetessä aivan halunsa mukaan. No rules rules.

Aina kaikki eivät halunneet muualle, joten juhlat saivat jatkua, ei kuitenkaan niin että tytär häiriintyisi melusta.

Tytär oli syntynyt säädyllisesti vajaa puoli vuotta häiden jälkeen ja sai minulta, päin vastoin kuin äitinsä, sukunimeni ja kaksi etunimistäänkin kaksisataa vuotta aiemmin eläneen esiäitini Anna Regina Tikkasen (s. 1805) mukaan. [Uteliaat: Pielaveden Vanhan Pihan Tikkasia]. Äiti oli julkaissut yhden artikkelin omalla nimellään, eikä suostunut nimenvaihdokseen, vaikka olen aina epäillyt taustalla olleen feministisen ylpeyden. Muuten kaikki meni suunnitelmien mukaan ja näyttää yhä menevän. Ansiota tässä on enemmän siipallani, joka tosin on yhtä lörppö kuin minäkin.

Hauskaa vapunaattoa tutuille ja tuntemattomille! Ja kaikille hääpäivän kunniaksi, jos kohtalotovereita eksyy tälle sivulle!

11 kommenttia:

Varapygmi kirjoitti...

Hyvää hääpäivää! Ja vappua kans samaan rahaan, jos sitä haluaa viettää.

Anonyymi kirjoitti...

Vaimolle nousee täällä taistelijan malja! Eikä vähiten siksi, että on pitänyt kiinni siitä feministisestä ylpeydestään! Juu, ja susta. Kuka susta muuten huolen pitäisi ;-)

Unknown kirjoitti...

Unohdit yhden paikalla olleen...

Anonyymi kirjoitti...

Oih, tämähän oli romanttinen tarina. Häävalssia ei sitten tanssittu, oletan? Oikein hyvää hääpäivää valssilla tai ilman. Ja vappua.

Jari Sedergren kirjoitti...

Jusa: Jes. Lauri oli paikalla!

Jari Sedergren kirjoitti...

Häävalssia tanssittiin, joskus myöhään illalla. Oli oikein sävelletty uusi sitä varten. Siinä vaiheessa en vielä kompastunut omiin jalkoihini.

Hyvärinen J. kirjoitti...

Myöhästyneet onnittelut! Työväen ja opiskelijoiden juhlan aattopäivä kuulostaa mitä parhaimmalta hääpäivältä. Työtä ja oppimista, ihmisen elämän kohokohtia.

Anonyymi kirjoitti...

Onnittelut, nyt sitten päivä hääpäivän jälkeen. Tosin, ne lasit eivät olleet minulta ;)

Anonyymi kirjoitti...

onnittelut.

ja pyytäisin anteeksi taannoista huonoa käyttäytymistäni.

Jari Sedergren kirjoitti...

Sinäkö se nyrkkejä narskuttelit? En tunnistanut.

Anonyymi kirjoitti...

Ei kuitenkaan vaimolla ollut niin paljon sitä "feminististä ylpeyttä", että olisi maailmaan isolla työllä vääntämälleen muksullekin laittanut oman nimensä, vaan piti kuitenkin nimetä se miehen omaisuudeksi? :-/