keskiviikkona, huhtikuuta 23, 2008

Näin syntyi nykypäivä

Orionissa, Eerikinkatu 15, tänään klo 17: Veikko Itkosen Näin syntyi nykypäivä (1951). Hesarin Minne mennä tänään -sivulla puhuttiin sen yhteydessä kokoelmateoksesta. Hyvin keksitty uusi nimi tällaiselle arkistofilmeistä koostetulle pitkälle elokuvalle 1900-luvun alkupuolen tapahtumista. Tavallisesti sitä nimitetään kompilaatioelokuvaksi. Sen suomalainen, käytöstä tosin jatkosodan jälkeen pois jäänyt nimitys on leike-elokuva.

Tänään esillä olevan elokuvan esite löytyy hämmästyttävää kyllä jo etukäteen Sediksen elokuvablogista.

Eikä tässä todellakaan kaikki. Esittelen paikan päällä elokuvan tai oikeammin sen tekijän Veikko Laihasen. Luulisin. Esittely on tänään vielä keksittävä. Kollegani Ile myötäilee jossakin etummaisista penkkiriveistä. Hänen vuoronsa oli viime kerralla mainoksista puhuttaessa.

Parin vuoden ja noin viidentoista esityskerran kestäneen tauon jälkeen talollemme yleensä varsin ystävällismielinen Hesarikin oli noteerannut live-esiintymisemme ohjelmatiedoissa. Tavallisesti ne on - päinvastoin kuin muiden vieraiden tai vastaavien esittelijöiden kohdalla - järjestelmällisesti poistettu. Liekö syynä se, että nyt esillä on HS:n 50 v. juhlaelokuva. Tämä tietysti hymiön takaa lausuttuna.

Merkintä siitä, että näitä elokuvia esityskausi toisensa jälkeen esiin tuova Dokumentin ytimessä -sarjamme on saanut samalla 43. osansa, on poistettu päivittäistiedoista oman arkistommekin esittelyvihkosta. Tällainen kulttuurinen brandi on painolasti ja leima, joka karkottaa katsojia. Kun vaan tietäisi kenet, sillä johan nämä katsojat kohta nimeltä tuntee kaikki.

Mutta kyllä me viisikymmentä osaa teemme. Vasta sitten hyppäämme tynnyriin ja laskemme alas Niagaraa.

Siteeraan itseäni: "Veikko Itkonen oli vakava kilpailija Risto Orkolle valittaessa olympiafilmin tekijöitä Helsingin olympialaisiin. Hävittyään niukasti tarjouskilpailun hän tarttui välittömästi hänelle tarjottuun Helsingin Sanomien dokumenttiprojektiin, joka valmistui ajallaan lehden tasavuosijuhlien kunniaksi.

Itkonen onnistui keräämään suuren osan siitä kotimaisesta varhaisesta elokuvasta, mikä oli löydettävissä. Tärkeimmäksi varhaisen kotimaisen elokuvan arkistoksi osoittautui Itkoselle sotavuosilta kovin tuttu puolustusvoimain elokuva-arkisto. Nykyisin Näin syntyi nykypäivä on monelle autonomian ajan otokselle ainoa lähde. Originaalit ovat tuhoutuneet.

Itkonen ei tyytynyt pelkästään kotimaisiin löytöihin, vaan kiersi sodan jälkeisissä olosuhteissa harvinaisella tavalla läntisiä arkistoja Yhdysvalloissa, Englannissa, Ranskassa ja Saksassa ja valikoi elokuvaansa varsin näyttäviä uutiskatkelmia vuosisadan elokuvastusta historiasta. Neuvostoarkistoihin Itkoselle ei ollut pääsyä, jos kohta haluakaan.

Elokuvan kronologista kulkua ryydittävät kotimaisten elokuva-aarteiden ja ulkomaisten uutisnäytteiden lisäksi tilaajan ja sponsorin, Helsingin Sanomien uutisotsikot. Harvoin näin avokätisesti jaettu mainos on ansainnut paikkansa. Sen huomasi sensuurikin, joka katsoi veroluokasta päätellen mainosta sormiensa välistä. Erkon mainostaminen tunnustettiin reilusti kulttuurityöksi."

Tulukeepa vilimille!

2 kommenttia:

Juha kirjoitti...

Tässä sinulle "Bloggaamista tarkoituksella" plakaatti.

http://juhansuku.blogspot.com/2008/04/bloggaamista-tarkoituksella.html

Kiitos ja jatka samaan malliin!

Sedis kirjoitti...

Kiitän. A. Konkan myöntämän plakaatin ehdinkin jo tuohon maanantaiseen postaukseen laittaa, mutta kiinnitetään tämä näin siihen samalla painolla.