Bussi tulee kohta. On kiire, kun on luvannut jelpata dokumenttielokuvaohjaajaa hänen kuvaongelmassaan.
Viidessä minuutissa ehtii kuitenkin blogata. Siinä minua avittaa 55-vuotias sosiologi Tommi Hoikkala, joka on kirjoittanut Ylen aamuohjelmille kolumnin.
Maratoonari Hoikkala pohdiskelee työhallinnon antamaa attribuuttia 55-vuotiaalle työntekijälle: "ikääntynyt työntekijä". Jees. 55-vuotiaat eivät varmaankaan tästä nimityksestä aivan hirvittävästi riemastu. Hoikkala pohtii kuitenkin, että tietynlainen saranatilanne tuossa on. Päästääkö asiat irti vai pitääkö kiinni?
"Silti en kuvittele olevani millään tavoin ikuisen nuoruuden leijona. [- - -] Mitä siitä vaikka joudun Jukka Relanderin karanteeniin. Hän kertoi jo vuosia sitten, miksi ei kutsu ohjelmiinsa yli viisikymppisiä äijiä: niissä on vain out put -nappula."
Hieno kolumni päättyy varsin konfutselaiseen ratkaisuun: "Antakaa minun olla rauhassa, mutta älkää jättäkö minua yksin."
Tämän bloggaaja täyttää vasta 49 ja senkin vasta seuraavassa kvartaalissa syksyllä, mutta allekirjoittaa jo kaiken.
2 kommenttia:
Vanhastaan on ajateltu, että vain naiset rupsahtavat, mutta miehet paranevat vanhetessaan. Tulee kypsyyttä, viisautta jne. Sekin ajattelu on minua aina ärsyttänyt, mutta uudella tavalla surettaa tajuta maailman muuttuvan siihen suuntaan jossa edes miesten vanhenemista ei enää hyväksytä. Kyllä se maailmaa kuljettaa jotenkin lohduttomampaan suuntaan.
Kyllähän tässä alkaa jo olla niin vanha, että säällinen suhtautuminen muiden taholta olisi tarpeen. Vaikkei aina itse osaisikaan...
Lähetä kommentti