perjantaina, toukokuuta 25, 2007

Jengi pois Afganistanista

Rauhanturvaoperaationa ja jälleenrakennusmissiona alkanut Afganistanin operaatio muutti jo aikaa sitten luonnettaan.

Se on sotaa, kuten kenraali Gustav Hägglund tänä aamuna Jälkiviisaissa (YLE TV1) totesi. Hän sanoi suoraan, että itse asiassa Suomi käy sotaa talebaneja vastaan. [Ehkä tämä on syynä siihen, että tiedotusvälineet välittävät armeijalähteiden epäuskottavaa selitystä siitä, että tappava "pommi" oli "sotalordien" tai "rikollisten" asettama.]

Kenraali ihmetteli samalla, miksi poliitikot eivät pohdi siellä oloa uudelleen. Samaa voimme ihmetellä mekin.

Hägglund totesi vain Vasemmistoliiton ehdottaneen taannoin mission uudelleenarviota ja joukkojen mahdollista poisvetämistä Afganistanista. Minusta vaikutti, että hän oli välittömän pois lähtemisen kannalla. Niin olen minäkin, jos siitä olette kiinnostuneita.

Hägglundin meriitit näissä asioissa kannattaa kyllä kirjata ylös siltä varalta, että aiotte epäillä hänen arvostelukykyään:
- EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja 2001-2004
- Libanon UNIFIL-operaation komentaja 1986-88
- Golanin UNDOF-operaation komentaja 1985-86 Siinailla
- Suomen pataljoonan komentajana UNEF II-operaatiossa 1978-79
- Lisäksi Hägglund nimettiin syksyllä 1993 ghanalaisen kenraali Emmanuel Erskinen ja sambialaisen oikeuskansleri Matthew Nguluben kanssa selvittämään Somalian rauhaanpakottamisoperaation epäonnistumista.

On muuten kiintoisaa huomata, että tämä EI ole uutinen tiedotusvälineissä! Ei edes YLE:n uutistoimitukselle. Militaarikorruptoitunutta sakkia.

7 kommenttia:

Jussi kirjoitti...

Jenkit on paskoja sotilaita, eivät pärjää siellä yksin. Halsti puhui aikanaan sodan totaalisesta päämäärästä ja siitä kuinka se voi sodan kestäessä muuttua.

Mitenkäs on tuon herra Bushin suunnitelmat toteutuneet näin sodan kestäessä ja onko päämäärät ehtineet muuttua?

Onko niitä enää edes?
siis siellä sotatantereella.

ilman niitä se vetäytyminen voi olla vähän vaikeaa.
Toiveajattelua, että Suomi voisi lähteä tuolta pelkällä hyvällä tahdolla.

Schlieffen-suunnitelma

oli ensimmäisessä maailmansodassa Saksan sotasuunnitelmana päävihollisiaan Ranskaa ja Venäjää vastaan.

nopea, voimakas isku ja Ranskan valtaus ja sen jälkeen hyökkäys Venäjälle.

sillä tavalla piti välttyä joutumasta kahden rintaman sotaan, joka voisi kuluttaa joukkoja liikaa.

siis nopea Ranskan valtaus

jossa Saksan joukot

eivät hyökkäisi suoraan kohti linnoitettua Ranskan Saksan vastaista rajaa

vaan ne kiertäisivät Belgian, Luxemburgin ja Alankomaiden kautta ranskalaisten selustaan.

hyökkäys pysähtyi ja taistelut jumiutuivat

asemasodaksi.

Alfred Graf von Schlieffen laati suunnitelman noin 1905
siis;Metz, Elsass-Lothringen,Pariisi.

jäykkä ja suoraviivainen

vastassa olevia vaikeuksia ei uskottu olevan juuri lainkaan.

suunnitelma toteutui käänteisesti; venäläiset hyökkäsivät nopeasti idästä ja Saksa sai hädin tuskin heidät pysäytetyksi

ja siis nopeuden sijasta

Länsirintaman sodasta kehittyikin pitkällinen rintamasota.

suunnitelman epäonnistuminen johtui osaksi

joukkojen vähyydestä
ja
osaksi tehdyistä operatiivisista virheistä.

Paksu Bertta ampui Belgiaan

mutta

Belgia kesti ja viivytti saksalaisia kuukauden ajan.

ja kun Belgia sitten vallattiin;

Saksan sotilaita ammuttiin kaduilla ja tehtiin kaikenlaista sabotaasia saksalaisia vastaan.

Saksalaiset kostivat ja tappoivat aina 10 belgialaista siviiliä jokaista belgialaisten tappamaa saksalaista sotilasta kohti.

Ei se auttanut.

Suunnitelmassa ei uskottu Englannin auttavan Ranskaa.

Lontoon sopimus
kolmiliitto ja Saksan laajenemisen pelko

riitti syyksi

ja Britannia tuli mukaan sotaan.

Brittiläiset ammattisotilaat olivat vähän parempaa laatua ja pian Saksan joukot joutuivat marssimaan etelään lännen sijasta

siis Pariisin ohi.

Klückin komentamat joukot hyökkäsivät siis Compiegneen eivätkä Pariisin taakse.
ja
Gallienin ranskalaiset tekivät vastahyökkäyksen saksalaisten suojaamattomaksi jäänyttä kylkeä vastaan.
ja
sitten Venäjä hyökkäsi Itä-Preussiin
ja
Saksa joutui siirtämään osan joukosta itärintamalle,
eivätkä ne enää ehtineet ratkaisutaisteluihin mukaan.
ja
Saksa hävisi.

muuten

Pariisi oli keskellä rintamaa ja sieltä kuskattiin porukkaa takseilla (kuudella sadalla siis) ja junilla sinne minne tarvittiin ja nopeasti.

ja Ranskalaiset kuuntelivat Saksan salaamattomia radioviestejä
jotka kertoivat Saksan joukkojen sijainnin.

jotenkin tuttua

ja

huolto ei enää pelannut, esimerkiksi ampumatarvikkeita kuljettavat hevoset kuolivat syötyään vihreitä jyviä.

Suunnitelmaa on sanottu huonoksi myös sen takia, että tuon ajan sotatekniikka suosi asemasotaa, ei nopeaa hyökkäystä.

Mitenkäs on nyt?
ja
Mitenkäs ne Amerikan hyvät kenraalit sen sotatieteensä ovat oikein opetelleet?

jatkuvasti tuntuu tulevan takkiin.

Rahaa tosin on vielä ja ehkä niin kauan kun tuo dollari on maailman valuutta numero uno, mutta entäs sen jälkeen?

Anonyymi kirjoitti...

aikoinaan suomalaisten olisi pitänyt siis antautua myös ryssille!

Jussi kirjoitti...

Äidin yksi veli lyhennytti siellä etulinjassa toista jakaansa.
Toinen oli palaa lentokoneeseensa ja hoidatti itseään Berliinissä vuonna -43.
näki Hitlerin läheltä
ei pitänyt siitä.
Isäni joka oli siellä alamittaisena lapsisotilaana
lähinnä metsätöissä sodan lopulla,painoi alle 50 kiloa kotiin tullessaan
Isäni veli sai siellä reumatismin ja sodan jälkeen makasivat vierekkäin öisin lampaantaljoihin kääriintyneinä, koska isoäitini oli sitä mieltä että lämpö vie lapselta sen reumatismin pois
ja veihän se.
eivät painaneet yhteensä edes sataa kiloa.
äitinsä syötti ja toivoi, että jäävät eloon.
unista sota ei kuitenkaan lähtenyt koskaan.

ei heitä huvitellut ryssitellä ja tiedätkö miksi. Siksi, että eivät he olleet siellä rintamalla venäläisiä tappamassa, vaan vihollisia.
Suomi ei ollut siinä sodassa hyökkääjänä.
mutta kuten niin monesti ennenkin
räkänokat rehentelevät sillä mitä heillä ei ole
eli
rohkeudella.

äitini muuten vei 20-luvun lopulla poliittisille vangeille ruokaa, kun siellä vankilassa oli muutama tuttu mies sieltä Karjalasta, olivat olleet äitini kotona palvelijoina.

Olenpa joskus ennenkin asiasta maininnut
eli siitä
että 70-luvun alussa, olisko ollut -73, eräällä työpaikalla
oli yks Aulis, joka oli silloin mun pomo.
Pikkusieluinen mies ja
järjestyksen ystävä
ja se aina puhui ryssistä.
ryssä aurinko
ryssä sade
ryssä saatana
ryssän mulkku
ryssän leipää
ryssän elokuvia
ryssän televisio
ryssän auto
jne
ymmärsit kai?

Se oli typerää,se oli pitkästyttävää ja se ei kertonut
mistään yhtään mitään,paitsi kertojastaan. Minun teki mieleni monesti vetää jätkää turpaan, sillä tiesin että hän valehteli.

Puhui myös sotaseikkailuistaan
pum siellä
ja pum täällä
pum pum ryssää perkele ja odotti siitä hyvästä
kumarruksia ja taputuksia.
ei saanut niitä ainakaan minulta.

Kuulin myöhemmin, että se oli ollut koko sodan ajan täällä helsingissä lajittelemassa postia.
oli oikein luutnantti.
mun faija oli kapteeni.
että silleen siitä ryssittelystä.

sota ei ole hauskaa,eikä se liity " inttiin " millään lailla. Kun en halunnut mennä Upseerikouluun Haminaan sain kirjoittaa asiasta selvityksen komppanianpäällikölle.

Minua kyllästytti se pokkurointi.

"Kuriha myö pietää sellane jot pois tielt. Mutta kuule vääpel, mäne sie tuonpäi, mie mänen tän. Myö ei taijeta oikein soppii yhtee." sanoi Rokka Tuntemattomassa yhdenkin kerran.

minäkin olen Karjalan poikii.

Tuossa sodassa, mistä esimerkkini oli, kuoli arviolta 8,5 miljoonaa sotilasta noin 6000 sotilaan päivävauhtia.

eli älä puhu paskaa.
jenkit on hyökkääjiä, niin kuin Saksa aikanaan
ja heikäläisten voittoon en oikein jaksa uskoa nytkään.
ne on oikeasti huonoja sotilaita, ovat olleet sitä aina. Esimerkkejä olisi vaikka kuinka.
ramboilu ei ole sotimista.
ne on aina uskonut sotiessaan liikaa teknologiaan.
Vietnamissa ne pudotti yli tuhatkiloa räjähteitä jokaista vietnamilaista kohden ja silti ne hävisi sen sodan.
Faijan yksi kaveri oli upseerina muukalaislegioonassa ja osallistui Dien Bien Phun taisteluun ja naureskeli meillä usein jenkkien typeryydelle, istuessaan meillä olohuoneen sohvalla ja katsoessaan niitä loputtomalta tuntuneita Vietnaminsota uutisia.

USA tarvitsee ohjuksensa ja atomipomminsa ja muut killuttimensa, että olisi uskottava.
mutta Vietnamissa yksi tarkkaampuja pystyi lamaannuttamaan kokonaan jenkkitykistön, ampumalla sen komentokeskuksen tietotekniikan paskaksi.

ja kun jenkkipoikia lähetettiin partioon, niin ei ne vietnamilaiset koskaan alkaneet mies miestä matseihin.
ampuivat aina yhden, muut saivat olla.
ja kun aika kului, niin ne amerikan pojat alkoivat pelkäämään.
kun ei tiennyt kenen vuoro on seuraavana.
ja ne ei uskaltaneet enää mennä partiomatkoille,
vaan leiriytyivät siihen tukikohtansa lähelle odottamaan.
ja keksivät ne partioraporttinsa omasta päästään.

Älä luota USA.n kykyyn auttaa Suomea, jos tuo veli venäläinen tulisi taas. Ehkä sieltä saisi ammuksia, mutta vain ehkä.

sen takia olen Paasikiven linjalla.
Paasikivi muuten oli kokoomuslainen, jos et satu tietämään. No mulla on tuo vasenjalka aavistuksen verran lyhyempi, mutta entä sitten?

catulux kirjoitti...

Joo. Ihan oikein. Pois vaan. Tärkeintähän on vain kauniit sanat, vaaleanpunaiset unelmat ja visio paremmasta ja turvallisemmasta maailmasta.

Sen eteenhän ei tarvitse tehdä uhrauksia, eikä nähdä vaivaa. Maailmassa aina ja useimmiten hyvä voittaa pahan, useimmiten.

Sedis. Siis peskäämme kätemme Pilatuksen tyyliin; meitä ei voi syyttää maailman kärsimyksestä.

Tulkoon Ruanda taas ja vaikka kahdesti ja kerran Srebrenica. Ja sata kertaa Darfur.

Kunhan jengi saadaan pois Afganistanista.

Amen.

Anonyymi kirjoitti...

löytyiskö jotain linkkejä mistä voisi perehtyä suomen ja talibanin välisiin taisteluihin? tai ylipätään paremmin bloginpitäjän näkökulmaan?

Anonyymi kirjoitti...

hauska sattuma että samalla kun sedis epäilet muita militäärikorruptoituneiksi, niin mainostat sotilasaiheisia logoja tarjoavaa nettipalvelua blogisi vieressä..

Sedis kirjoitti...

En minä sotaleluja vastusta.