Herätys koti-Suomessa oli ennen seitsemää, Islannin aikaa ennen aamuneljää. Joten kyllä tämä olo hieman minijetlagia muistuttaa.
Kotouttaminen sattuu, varsinkin kun toinen silmäluomeni on turvonnut kolminkertaiseksi. En siis yritä iskeä silmää kaikille vastaantulijoille, vaikka siltä näyttää.
Latailin eilen joitakin kuvia Reykjavikista blogiini: valtaosa niistä on viime lauantain massiivisesta Gay Pride -tapahtumasta. Varmuuden vuoksi en laittanut samaan satsiin kuvia joukkotapahtumaa hieman kuivakkaammasta Pohjoismaisesta historiakongressista, johon Islannissa osallistuin.
***
Paikallinen sanomalehti kirjoitti, että Ruokasen Reijosta on tulossa Ilta-Sanomien varapäätoimittaja. Onnitteluni sekä miehelle itselleen että valitsijoille. "Iltapäivälehtimies" on valitun luonnehdinta itsestään.
Muistan hänet ylioppilaspolitiikasta vuosikymmenten takaa. Iso mies pärjäsi opiskelijavaaleissa ja tunnettiin vaalimetodistaan. Opiskelija Rovaniemelta opittiin tuntemaan, kun hän jakoi opiskelualansa maatalous-metsätieteellisen kahvilassa termospullosta kahvia vaalien alla. Tekniikka toimi, muistaakseni huomattava 40 äänen saalis vei kirkkaasti edustajistoon.
En siis ihmettele lainkaan, kun toinen ylioppilaspolitiikasta tuttu, Sanoma Oy:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen - istuimme vajaan vuoden ylioppilaskunnan hallituksessa yhtä aikaa - sanoo, että Ruokanen selvisi hakuprosessista parhaiten.
"Uskon tarkkaan, tehokkaaseen ja välillä räväkkäänkin, mutta ennen kaikkea lukijalähtöiseen työhön", Ruokanen luonnehtii linjaansa Hesarin jutussa.
Näyttää siltä, että toimittajien on siis tultava hänen itsensä kaltaiseksi.
6 kommenttia:
"Varmuuden vuoksi en laittanut samaan satsiin kuvia joukkotapahtumaa hieman kuivakkaammasta Pohjoismaisesta historiakongressista,"
- älä nyt viitsi; varmaan yhtä gayparaatia sekin
No, päättäjäisillallisen musiikillinen ohjelma rakentui kyllä tuolle ajatukselle.
Terve Sedis ja kiitos mukavista keskustelutuokioista Reykjavikissa! Tuo päättäjäisillallinen oli melkoisen surkea loppunäytös konferenssille. Ilta antoi vähintäänkin omituisen kuvan islantilaisesta huumorintajusta. Pöytäseurueemme oli yksimielinen siitä, että illan paras vitsi oli se, että juomat täytyi ostaa itse - JA MIHIN HINTAAN!
Muille tiedoksi, että viinilasillinen maksoi vain 13,50 euroa.
Halvemmaksi se viinanjuonti kotimaassa tulee, uskokaa jo.
Ei tätä usko ennen kuin itse näkee, sanoi norjalainen.
Lähetä kommentti